Demokratia ei ole itsestäänselvyys

Demokratia tarkoittaa kansanvaltaa. Siihen liittyvät kiinteästi sananvapaus, oikeusvaltio ja tasa-arvo. Näitä arvoja, joita olemme tottuneet pitämään itsestäänselvyyksinä länsimaisissa demokratioissa, haastetaan nyt monesta suunnasta.

Kunta- ja aluevaalit järjestetään sunnuntaina 13.4., tämän ilmestyessä ennakkoäänestys on jo alkanut. Maailmanpoliittisen turbulenssin keskellä paikalliset vaalit voivat tuntua vähäpätöisille.

Mitä merkitystä kunta- ja aluevaaleilla on, kun Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan jatkuu, ja Yhdysvalloissa presidentti Trump murtaa sääntöpohjaista järjestelmää? Paljonkin. Meillä, joilla on toimiva demokratia, on sitä vaalittava ja käytettävä viisaasti sitä valtaa, mitä meillä on.

Demokratia ei ole itsestäänselvyys. Se on järjestelmä, joka mahdollistaa yksilönvapaudet, ihmisoikeudet ja kansan päätöksenteon. Demokratia erottaa vapaat kansat totalitaarisista valtioista. Demokratian arvo näkyy selvimmin kriisien hetkellä: se suojelee kansalaisia mielivallalta ja tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa yhteiskunnan kehityksen suuntaan. 

Viime kuntavaaleissa vuonna 2021 vain reilu puolet (55%) suomalaisista käytti äänioikeuttaan. Kuitenkin juuri kunta- ja aluevaaleissa päätetään meidän omasta arjesta. Missä sijaitsee lähin terveysasema tai koulu, miten vanhusten hoiva on järjestetty, mitä mihinkin rakennetaan ja säilyykö lähiluonto. 

Tällä hetkellä maamme hallitusta johtavat kokoomus ja perussuomalaiset. Viime viikolla Orpon hallitus kertoi jälleen uusista säästöistä: sosiaali- ja terveyspalveluista, koulutuksesta ja kulttuurista leikataan vielä 170 miljoonaa entisten päälle. Lisäleikkaukset osuvat ainakin vammaisten palveluihin, vanhusten hoivaan, lastensuojeluun ja erikoissairaanhoitoon. Opetus- ja kulttuuriministeriön leikkausten kohdentumisesta sen sijaan ei ole tietoa. 

Hallituksen alkutaipaleella pääministeri Orpo linjasi, että keneltäkään ei vaadita kohtuuttomia. Kohtuutonta on kaikista pienituloisimmilta leikkaaminen ja lapsiperheiden ja vanhusten sysääminen köyhyyteen. Erityisen hälyttävää on, että leikkausten seurauksena ensi kerran yli kymmeneen vuoteen asunnottomuus on kääntynyt nousuun ja toimeentulovaikeuksissa olevien lapsiperheiden määrä on ylittänyt kymmenen prosenttia. 

Leikkauksilla on pitkäaikaisia vaikutuksia, jotka näkyvät työttömyytenä, köyhyytenä ja syrjäytymisenä. Nykyhallituksen politiikka ei ole oikeudenmukaista eikä reilua. Se ei lisää luottamusta yhteiskuntaan. Se jakaa ihmisiä entisestään voittajiin ja häviäjiin. Se murtaa yhteiskunnan eheyttä.

Kannustan kaikkia suuntaamaan vaaliuurnille ja käyttämään oikeuttaan vaikuttaa yhteisiin asioihin. Kunta- ja aluetasolla on mahdollisuus torjua Orpon hallituksen leikkauksia, jos poliittista tahtoa löytyy riittävästi.

Alun perin kirjoitus on julkaistu Maaseudun tulevaisuuden vieraskolumnina 2.4.2025.