Luonnon­suo­jelun uusi aika on alkanut – teimme periaate­pää­töksen mittavista toimista luontokadon pysäyttä­mi­seksi

Teimme hallituksessa historiallisen periaatepäätöksen laajoista ja monipuolisista luonnonsuojelutoimista. Aiomme suojella, ennallistaa, kunnostaa ja hoitaa kymmeniä tuhansia hehtaareja arvokkaita elinympäristöjä laajentamalla viime vuonna aloittamaamme menestyksekästä Helmi-elinympäristöohjelmaa vuoteen 2030 asti. Päätös asettaa suuntaviivoja koko vuosikymmenen luonnonsuojelutyölle. Tavoitteenamme on luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen.

Lue lisää

Luontokadon torjunta etenee – hallitus suojellut tuhansia hehtaareja soita ja metsiä

Luonnon monimuotoisuuden suojeluun on tällä hallituskaudella tartuttu toden teolla ja tulokset puhuvat puolestaan. Luonnonsuojelun ennätyskorkean rahoituksen ansiosta olemme suojelleet, ennallistaneet ja kunnostaneet Suomen luonnon helmiä. Pelkät suojelutoimet eivät kuitenkaan riitä. Luonto ja sen huomioiminen tulee ottaa osaksi kaikkea päätöksentekoa.

Lue lisää

Valkoposkihanhikortit pöytään

Valkoposkihanhikeskustelu käy vilkkaana. Kaikilla on muistissa viime kevään poikkeuksellinen tilanne, joka pysäytti hanhet tavallista pidemmäksi aikaa itäisen Suomen pelloille. Seurauksena olivat mittavat vahingot viljelijöiden työlle, omaisuudelle ja jaksamiselle.

Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö lähtivät yhdessä ratkaisemaan ongelmaa perustamalla valkoposkihanhityöryhmän, joka ehdotti liudan toimia vahinkojen ehkäisemiseksi. Niiden toteutukseen ryhdyttiin heti. Esimerkiksi poikkeuslupia hanhien karkottamiseksi laitettiin välittömästi täytäntöön ja lupien sähköistä hakujärjestelmää sekä ohjeistusta kehitettiin.

Lue lisää

Politiikan ja tieteen yhteistyötä pitää tiivistää

Kohtaamme politiikassa ja päätöksenteossa maailman monimutkaisuuden. Vaikka julkisessa keskustelussa ongelmat pelkistyvät joskus mustavalkoiseksi vastakkainasetteluksi, todellisuudessa yhteiskuntamme haasteet ovat yhteenkietoutuneita ja ylittävät hallinnonalojen rajat.

Luontokato ja ilmastonmuutos ovat esimerkkejä ongelmista, jotka lävistävät yhteiskunnan eri alueet ja muuttuvat nopeasti. Näiden ongelmien ratkomisessa päättäjät ja päätösten valmistelijat tarvitsevat vahvaa tukea tiedeyhteisöltä.

Lue lisää

Liian hyvä metsälakikohteeksi?

Vuonna 1997 voimaan tulleeseen nykymuotoiseen metsälakiin tehtiin muutoksia kuusi vuotta sitten. Muutosten tavoitteena oli muun muassa lisätä metsänomistajan valinnanvapautta, parantaa metsätalouden kannattavuutta, turvata monimuotoisuutta ja metsien terveyttä. Luken johdolla tehty arviointi lain muutosten vaikutuksista valmistui pari viikko sitten.

Lue lisää

Kohti kestävämpää metsäpolitiikkaa

Luonto ja metsät ovat meille suomalaisille tärkeitä. Ihmiset nauttivat luonnonrauhasta ja luonnossa liikkumisesta. Metsillä on myös merkittäviä terveyttä ja hyvinvointia parantavia vaikutuksia.

Kansallispuistot ovat Suomen arvokkaimpia luontohelmiä, ja niiden kävijämäärät ovat olleet vahvassa nousussa koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Siksi on erinomaista, että osana hallituksen luonnonsuojelurahoituksen vahvistumista voidaan kansallispuistojen ja muiden valtion omistamien luontoalueiden retkeilyrakenteita, kuten pitkospuita ja polkuja, kunnostaa. Kansallispuistoihin on kertynyt iso korjausvelkaa, jota aiotaan nyt maksaa takaisin.

Lue lisää

Luonnon monimuotoisuuden suojeluun uutta puhtia

Suomalaisten mielenmaisemassa luonnolla ja metsillä on vahva sija. Yli 90 prosenttia suomalaisista pitää luontoa tärkeänä, kokee sen olevan olennainen osa kansallista identiteettiä ja uskoo luonnon lisäävän hyvinvointia ja terveyttä.

Tämä käy ilmi ympäristöministeriön vuonna 2018 teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten luontosuhdetta. Luonto on siis valtaosalle suomalaisista tärkeä ja läheinen asia!

Lue lisää

Uusia keinoja merialueiden ja sisävesien suojeluun

Viimeistään kesäiset sinileväkukinnot paljastavat, että vesistömme kuormittavat liikaa. Meriin ja sisävesiin kulkeutuvat ravinteet heikentävät vesistöjen tilaa ja myrkylliset sinileväkukinnot estävät esimerkiksi uimisen.

Suomessa suurin vesistöjen ravinnekuormittaja on maatalous. Maatalouden ohella valumia syntyy myös teollisuuden, metsätalouden ja kaupunkien toiminnoista.

Lue lisää