Uhanalaisille vaelluskaloille vapaana virtaava vesi on välttämättömyys. Elvytämme nyt vaelluskalakantoja historiallisen paljon korotetun luonnonsuojelurahoituksen turvin. Kalateiden rakentamista ja vaellusesteiden purkamista tuetaan sekä vesilakia tullaan päivittämään.
Fossiilipäästöjen vähentäminen on ilmastopolitiikan ytimessä. Viidennes päästöistämme tulee liikenteestä. Juuri nyt lausunnoilla on hallituksen fossiilittoman liikenteen tiekartta, joka etsii keinoja näiden vähentämiseen.
Suomi on monien olosuhteiden maa. Siksi liikenteen päästövähennystoimissa yksi keino ei sovi kaikille, vaan tarvitsemme pöydälle ison joukon erilaisia keinoja.
Kohtaamme politiikassa ja päätöksenteossa maailman monimutkaisuuden. Vaikka julkisessa keskustelussa ongelmat pelkistyvät joskus mustavalkoiseksi vastakkainasetteluksi, todellisuudessa yhteiskuntamme haasteet ovat yhteenkietoutuneita ja ylittävät hallinnonalojen rajat.
Luontokato ja ilmastonmuutos ovat esimerkkejä ongelmista, jotka lävistävät yhteiskunnan eri alueet ja muuttuvat nopeasti. Näiden ongelmien ratkomisessa päättäjät ja päätösten valmistelijat tarvitsevat vahvaa tukea tiedeyhteisöltä.
Vuodesta 2020 jää päällimmäisenä mieleen koronaviruspandemia. Virus on osoittanut konkreettisesti, kuinka keskinäisriippuvaisessa maailmassa elämme ja kuinka luontokriisin seuraukset tulevat arkitodeksi.
Tutkijat ovat varoittaneet covid-19-kaltaisen viruspandemian mahdollisuudesta jo jonkin aikaa luonnontilaisten alueiden huvetessa. Nyt viimeistään on aika ottaa opiksi ja ryhtyä entistä määrätietoisemmin reagoimaan riskeihin jo ennen kuin ne toteutuvat.
Maatalouden 15 miljoonan hiilidioksiditonnin kokonaispäästöistä yli puolet tulee turvepelloilta, vaikka turvepeltojen osuus peltoalasta on vain kymmeneksen. Turvepeltojen päästöt ovat suuremmat kuin koko henkilöautoliikenteemme päästöt.
Maatalouden päästöjen vähentämisessä kannattaakin suunnata katse turvepeltoihin. Siellä saadaan suurimmat vaikutukset aikaiseksi.
Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta päätyy jätteeksi peräti yli kymmenes. Se on valtava määrä. Kaikki tämän ruoan eteen tehty työ ja käytetyt resurssit valuvat näin täysin hukkaan. Lisää hukkaa syntyy, jos ruokahävikkiä tai syntyvää biojätettä ei lajitella. Me suomalaiset olemme huippuja palauttamaan panttipullot ja lajittelemaan paperit, muovinkin keräämiseen innostuimme helposti. Mutta jostain syystä biojäte ei kierrä.
Hallituksen kunnianhimoisena tavoitteena on, että Suomi on hiilineutraali vuonna 2035. Samalla olisimme maailman ensimmäinen hiilineutraali hyvinvointiyhteiskunta. Tavoitteen saavuttaminen olisi innostava esimerkki kaikille maailman maille.
Kotimainen ruuantuotanto on Suomen huoltovarmuuden kivijalka ja vahvistaa maaseudun elinvoimaa. Maataloutemme kärsii kuitenkin monista haasteista. Näistä isoimpia ovat tilojen kannattavuus, viljelijöiden jaksaminen sekä tuotannon haitalliset vaikutukset luontoon ja ilmastolle.
Tänä vuonna valkoposkihanhien aiheuttamat viljelyvahingot ovat olleet paikoin todella mittavia ja ajaneet monet viljelijät täysin kohtuuttomaan tilanteeseen. Huoli eläinten tarvitseman rehun riittävyydestä ja omasta toimeentulosta on kalvanut mieltä.
Korona on koetellut Suomea ja koko maailmaa kovalla kädellä. Mutta se on saanut syntymään myös myönteisiä uusia trendejä. Ensinnäkin on otettu iso digiloikka etätöiden ja -kokousten hyödyntämisessä. Toisekseen suomalaisten into luonnossa liikkumiseen sekä kotimaan matkailuun on noussut ihan uusiin sfääreihin.