Jyrki Utriainen kysyi kolumnissaan (Karjalainen 2.8.), mitä ajattelen kansalaistottelemattomuudesta. Kansalaistottelemattomuudella tarkoitetaan rauhanomaista vaikuttamista, jossa kieltäydytään noudattamasta epäoikeudenmukaisena pidettyä lakia tai aktiivisesti rikotaan sitä. Sillä halutaan nostaa asia keskusteluun ja sitä kautta muutosta lainsäädäntöön.
Suomen löperö kaivoslainsäädäntö suorastaan yllyttää mineraalivarojen ryöstökäyttöön. Kuka tahansa voi varata minkä alueen tahansa malminetsintään pelkällä ilmoituksella.
Jos arvokasta mineraalia löytyy, löytäjä saa sen pitää ilman kummempia korvauksia. Ei ihme, että Suomi kiinnostaa ulkomaisia kaivosyhtiöitä.
Suomen kaivoslainsäädäntö on löperö. Se suorastaan yllyttää mineraalivarojen ryöstökäyttöön. Meiltä puuttuu kaivosvero eikä yhtiöiltä vaadita käyttöoikeuskorvauksia. Minkä tahansa alueen voi varata malminetsintään ilman maanomistajan lupaa. Ei siis ihme, että Suomi kiinnostaa ulkomaisia kaivosyhtiöitä.
Kaivosteollisuutta tarvitaan, mutta sille ei pidä uhrata mitä tahansa. Jokaisella kaivoksella on haittavaikutuksia, joita tulee tarkoin punnita sen hyötyihin. Kaivosten työllisyysvaikutukset ovat väliaikaisia, kun taas luontoarvot ovat pysyviä.
Karjalainen piti pääkirjoituksessaan (20.7.) vastuuttomana uhkakuvien lietsontaa. Vastuuttomampana pidän pääkirjoituksen naiivia kuvaa Heinäveden grafiittikaivoshankkeesta.
Suomen kaivoslainsäädäntö on löperö, jopa Keniassa on tiukempi. Lainsäädäntömme suorastaan yllyttää mineraalivarojen ryöstökäyttöön.
Tyynenmeren jätepyörre on lähes viiden Suomen kokoinen. Arvion mukaan merissä on vuonna 2050 enemmän muovia kuin kalaa.
Merten roskaantuminen on maailmanlaajuisesti valtava ongelma. Oma Itämeremmekään ei ole säästynyt muoviongelmalta. Yli puolet rannoiltamme löytyvästä roskasta on muovia.
Maailman meret roskaantuvat hälyyttävää vauhtia. On arvioitu, että tällä menolla maapallomme valtamerissä on 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa.
Roska on ongelma myös Itämeren rannoilla. Halusimme vesistöistä ja ympäristöstä välittävien kansanedustajien kanssa puuttua tähän, joten järjestimme eduskunnassa talkoot osana Siivousaalto-viikkoa. Siivosimme yhdessä Suomenlinnan rannat. Keräsimme luonnosta satoja muovinpaloja, lasinsiruja ja muuta roskaa.
Maksuton varhaiskasvatus on viime aikoina noussut keskusteluun, kun puolueet ovat tehneet omia esityksiään perhevapaiden uudistamisesta. Meidän Vihreiden ehdotuksessa kaikille lapsille tarjottaisiin neljä tuntia ilmaista varhaiskasvatusta päivässä. Se pienentäisi päivähoitomaksut noin puoleen nykyisestä.
Kuopioon suunniteltu Finnpulpin havusellutehdas on mittakaavassaan poikkeuksellisen suuri hanke. Tehdas tuottaisi vuodessa yli miljoona tonnia sellua, viisi prosenttia koko maailman havupuusellumarkkinoista. Toteutuessaan sillä olisi iso vaikutus alueen työllisyyteen ja talouteen. Samalla myös hankkeen vaikutukset Kallaveteen olisivat mittavat.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttaminen markkinat edellä ei ole järkevää – ei kansantalouden tai kansanterveyden näkökulmasta.
Hallitusohjelmassa tavoite oli tuoda perustason sosiaali- ja terveyspalvelut saumattomasti yhteen erikoistason palveluiden kanssa. Monesta eri lähteestä koostuva rahoitus piti yhdistää, jotta palveluiden järjestäminen ja rahoittaminen olisivat samoissa käsissä. Vasta lopuksi oli tarkoitus monipuolistaa asiakkaan valinnanvapautta.
Ikääntyneiden laitoshoidon nykyinen hoitajamitoitus on säilytettävä, jos aiomme turvata vanhuksille inhimillisen hoidon.
Hoitajamitoituksen alaraja on tällä hetkellä 0,5. Hallitus suunnittelee hoitajien vähentämistä 0,4:ään. Se tarkoittaisi, että esimerkiksi aamuvuorossa saattaisi olla vain yksi hoitaja kahdeksaa sänkyyn hoidettavaa asiakasta kohden. Hoitajamitoituksen vähentäminen tarkoittaisi siten joissakin tilanteissa suoranaista vanhusten heitteillejättöä.