Arvoisa puhemies!
“Ainoa asia, mitä tarvitsemme enemmän kuin toivoa, on teot.” Näin sanoi Katowicen ilmastokokouksessa puhunut 15-vuotias koululainen Greta Thunberg.
Ilmastonmuutoksen pysäyttäminen 1,5 asteeseen vaatii meiltä kykyä isoon muutokseen erittäin nopealla aikataululla. Toivoa on, mutta aika on käymässä vähiin. Ihmiset vaativat meiltä päätöksentekijöiltä tekoja, nyt.
Suomen kehityspolitiikka tuottaa tulosta. Tämän osoittaa tänään eduskunnassa käsitelty kaikkien aikojen ensimmäinen kehityspolitiikan tulosraportti. Sen tiedot ovat rohkaisevia.
Raportin mukaan tuloksellisinta työ on ollut silloin, kun rahalliseen tukeen yhdistyy poliittinen tuki ja asiantuntemus. Näin on ollut esimerkiksi koulutuksessa.
Eduskunnan viimeinen istuntokausi ennen kevään vaaleja käynnistyy huomenna. Syksyn työlista täyttyy pitkälti ensi vuoden talousarvion käsittelystä. Budjettiesitys on ollut istuvan hallituksen viimeinen tilaisuus panostaa maamme kestävän tulevaisuuden rakentamiseen.
Hallitus ei tarttunut tilaisuuteen.
Se on sääli, sillä Suomi on isojen haasteiden edessä.
Suomi tarvitsee suunnanmuutoksen. Viime vuosina hallituksen politiikka on työntänyt ihmisiä samasta veneestä yli laidan kylmään veteen. Hallituksen viimeinen budjettiesitys jatkaa samaa tulevaisuudesta piittaamatonta linjaa.
On selvää, että todellisia ratkaisuja Suomen suunnan kääntämiseksi ei tämä hallitus pysty enää tekemään. Muutos jää ensi hallituksen tehtäväksi. Vihreiden mielestä seuraavalla hallituksella on kolme tärkeää tehtävää.
Rakkaat vihreät ystävät,
On upeaa saada olla täällä tänään teidän kanssanne, omien joukossa.
Vihreät puolueena on ollut olemassa jo yli 30 vuotta. Me täällä – ja moni muu, joka tänään ei ole paikalla – olemme kaikki olleet omalta osaltamme sitä tekemässä. Työ jatkuu tässä kokouksessa, kun hyväksymme puolueelle uuden poliittisen ohjelman.
Julkaissut Joensuun Vihreät 1. toukokuuta 2018
Hyvät kuulijat,
Hyvän talous- ja työllisyyskehityksen kääntöpuolena ei pitäisi olla köyhyyden ja eriarvoisuuden kasvaminen. Päinvastoin. Kun taloudessa menee paremmin, pitäisi antaa ensin niille takaisin, joilta on huonojen päivien aikana eniten leikattu.
Arvoisa puhemies!
Varhaiskasvatusta uudistettaessa keskiössä on oltava lapsen etu. Tämä tarkoittaa, että jokaisella lapsella pitää olla mahdollisuus laadukkaaseen varhaiskasvatukseen.
Hallituksen esitys uudeksi varhaiskasvatuslaiksi tuo monia tervetulleita uudistuksia, mutta monet isot parannukset jäivät hallitukselta kuitenkin tekemättä.
Arvoisa puhemies,
“Suomi elää hyvinvointivaltion alisuoriutumisen aikaa.” Näin sanoo lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila ensimmäisessä kertomuksessaan eduskunnalle.
“Emme riittävästi onnistu nostamaan heikossa asemassa olevia lapsia hyvinvoinnin, lahjakkuuden ja sosiaalisen nousun kärryille. Tästä kärsivät kaikki,” hän jatkaa.
Lapsiasiainvaltuutetun viesti on vakava.
Näinä hetkinä moni nuori tekee ratkaisevia päätöksiä tulevaisuutensa kannalta, sillä koulutuksen yhteishaku on käsillä. Ammatillisen ja lukiokoulutuksen yhteishaku alkoi jo helmikuussa ja päättyy maaliskuun puolivälin tienoilla. Sen jälkeen alkaa korkeakoulujen yhteishaku.
Koulutuksen merkitys on tulevaisuuden työelämässä yhä tärkeämpää. Jos opinpolku jää lyhyeksi, samoin saattaa käydä myös työuralle. Samalla koulutuksen ja opiskeluvalintojen merkitys myös tasa-arvon toteutumiselle kasvaa. Koulutus on nimittäin mitä suurimmassa määrin tasa-arvokysymys.
Arvoisa puhemies,
Sen sijaan, että muistelemme, kuka leikkasi ja kuinka paljon, meidän pitäisi yhdessä miettiä, miten pelastamme suomalaisen tasa-arvoisen koulutuksen.
Tänä päivänä kotitausta vaikuttaa yhä enemmän nuorten koulumenestyksen ja koulupolun pituuteen. Koulut eivät pysty tarjoamaan kaikille oppilaille riittävästi tukea. Jos sitä ei saa kotoa, niin tippuu kärryiltä.