Puhe Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa 28.4.2019

 

Hyvät vihreät ystävät,

 

Kaksi viikkoa sitten me teimme historiaa. Saimme vaalivoiton, jolla eduskuntaryhmämme kasvoi viidestätoista kahteenkymmeneen. Suomalaiset antoivat vihreiden ehdokkaille ja vihreälle politiikalle yli satatuhatta ääntä enemmän kuin viime eduskuntavaaleissa. Ylitimme ensi kertaa eduskuntavaaleissa yli 10 prosentin kannatuksen ja teimme sen reilusti.

 

Ja se on enemmän kuin koskaan ennen.

 

Vaalivoiton lämpö väreili ilmassa ensimmäisessä uuden ja vanhan eduskuntaryhmän kohtaamisessa viime viikon tiistaina.

 

Se tuntuu myös fyysisesti. Emme mahtuneet enää vanhaan ryhmähuoneeseemme, joka on ollut vihreän eduskuntaryhmän kotipesä vuodesta 1991. Nyt saimme uuden, suuremman huoneen. Sinnekin sovimme vain vaivoin.

 

Saavutettu upea vaalivoitto on yhteisen työn tulos.

 

Suuret kiitokset kaikille eduskuntavaaliehdokkaille, heidän tukijoukoilleen ja kaikille vaalityötä tehneille. Te ehdokkaat olitte valmiita asettumaan ehdolle demokratian puolesta. Te tukiryhmäläiset olitte valmiita tukemaan ehdolle asettuneita, suunnittelemaan, kokoustamaan, järjestämään tapahtumia ja jakamaan flaikkuja. Satoi tai paistoi. Te teitte tämän vaalivoiton omissa vaalipiireissänne. Te kaikki saitte aikaan sen, että Vihreä ryhmä on nyt suurempi ja vaikutusvaltaisempi kuin koskaan ennen.

 

Teistä jokainen ansaitsee siitä ison kiitoksen. Antakaa itsellenne isot aplodit!

 

Kahdenkymmenen edustajan eduskuntaryhmämme on suurin Vihreä eduskuntaryhmä, mitä meillä on koskaan ollut. Monessa piirissä vihreä ehdokas oli ensimmäinen kärkkyjä heti läpimenneiden jälkeen. Tämä kertoo siitä, että meillä on vielä paljon potentiaalia kasvattaa ryhmää seuraavalla kerralla. Ennätystuloksesta huolimatta nälkää jäi.

 

Uusi eduskuntaryhmä on täynnä näkemystä, tietoa, osaamista ja tarmoa. Joukossa on 14 uutta kansanedustajaa, meitä  jatkavia on kuusi.

 

Ryhmämme on nyt naisvaltainen ja osaamiseltaan hyvin monipuolinen. Ryhmässä on paljon nuoria, kuten tulevaisuuspuolueessa kuuluukin olla. Upeat uudet nuoret naiset on noteerattu monin paikoin, mutta ei pidä unohtaa, että joukkoon saatiin myös nuori mies. Erityisen iloinen olen myös niistä pitkään ja sinnikkäästi vihreää politiikkaa paikallistasolla tehneistä, jotka nyt lunastivat paikkansa eduskunnassa. Sitkeä työ kantoi hedelmää.

 

Meidän ryhmässä on nyt sekä eduskunnan kuopus, että eduskunnan vanha emäntä, kuten Suomenmaa nimesi naisedustajista vanhimman Satun. Hienoa on, että uudeksi vihreäksi kansanedustajaksi tuli valituksi myös vanhempi mies.

 

Se kertoo, että äänestäjäkunnassammekin arvostetaan monen ikäisiä. Ette ehkä tienneet sitäkään, että ryhmämme on eduskunnan insinöörivaltaisin, meillä on peräti viisi diplomi-insinööriä.

 

Jokainen meistä kahdestakymmenestä on valmiina laittamaan itsensä likoon ja taistelemaan vihreämmän Suomen ja maailman puolesta. Eduskuntaryhmämme johtaminen on minulle suuri kunnia ja siihen työhön suhtaudun nöyryydellä.

 

Tällä vaalituloksella meillä on mahdollisuus lähteä tosissamme rakentamaan vihreämpää ja parempaa Suomea.

 

Hyvät ystävät,

 

Meidän Vihreiden tehtävä on selvä. Meidän on oltava se muutos, jonka haluamme maailmassa nähdä. Meidän tehtävämme on olla kääntämässä tämän maan suuntaa, olimmepa sitten hallituksessa tai oppositiossa.

 

Me olemme täällä tekemässä kunnianhimoista ilmasto- ja ympäristöpolitiikkaa. Me vaadimme merkittäviä panostuksia koulutukseen ja sivistykseen. Me haluamme vähentää köyhyyttä ja nostaa perusturvan tasoa. Me varmistamme, että tasa-arvo menee eteenpäin eikä takapakkia. Me puolustamme ihmisoikeuksia ja yhdenvertaisuutta.

 

Olen tyytyväinen, että hallitustunnustelija Rinteen puolueille antamissa kysymyksissä ilmastonmuutos, monimuotoisuus, koulutus ja osaaminen, tasa-arvo, eriarvoisuuden vähentäminen ja oikeusvaltio nousivat vahvasti esille. Iltapäivän eduskuntaryhmän ja valtuuskunnan yhteiskokouksessa pääsemme yhdessä antamaan vastauksemme.

 

On selvää, että emme ole kiinnostuneet sellaisesta hallitusyhteistyöstä, jossa edellä mainittuja asioita ei oteta tosissaan. Edellytämme seuraavalta hallitukselta konkreettisia tekoja, keinoja ja riittäviä resursseja.

 

Hyvät ystävät,

 

Tarvitsemme välittömiä ratkaisuja yhteiskunnan kaikilla sektoreilla, jotta ilmaston lämpeneminen pysäytetään 1,5 asteeseen. Tässä tehtävässä emme voi epäonnistua. Olemme sen velkaa nuorillemme.

 

Toivoa on, mutta aika on loppumassa. Siksi emme voi vitkutella.

 

Ilmastomuutoksen torjumisen suuret linjat liittyvät hiilinielujen ja -varastojen kasvattamiseen sekä päästöjen vähentämiseen. Käytännön tekoja tarvitaan kaikilla näillä osa-alueilla. Hiilinieluja on vahvistettava metsä- ja maataloudessa, hiilivarastoja on kasvatettava ja päästöjä on saatava pienemmäksi. Suomen saaminen hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä vaatii tältä eduskunnalta toimia, jotka moninkertaistavat ilmastopolitiikkamme kunnianhimon tason.

 

Kaikessa päätöksenteossa on otettava huomioon ilmastovaikutukset. Silloin kuin tehdään lakimuutoksia, kun tehdään investointipäätöksiä, kun tehdään veroratkaisuja tai tukipäätöksiä.

 

Ilmastopolitiikka ei voi olla erillinen politiikan lohko, vaan se on oltava lähtökohtana kaikella muulle politiikalla. Vain siten onnistumme hiilineutraalin ja hiilinegatiivisen yhteiskunnan tavoitteessa.

 

On ajateltava isommin. Ilmastopolitiikan tulee asettaa raamit taloudelle, ei toisin päin. Tarvitaan mittava ekologinen verouudistus, ja sen rakentaminen on aloitettava heti. Kiitos Sitralle, joka on tehnyt asian eteen hyvää pohjatyötä.

 

On ajateltava uudemmin. Monet hiilineutraalit ratkaisut ovat jo käsissämme, nyt on tullut aika lopettaa vitkuttelu ja ottaa ne käyttöön.

 

On ajateltava luovemmin. Tutkimus- ja kehittämistyöhön on panostettava uusien teknologisten ratkaisujen saamiseksi.

 

 

Ilmastonmuutoksen lisäksi käsissämme on toinen globaali kriisi. Maapallon luonnon ja lajiston monimuotoisuus hupenee hälyttävää vauhtia. Niin se tekee myös meillä Suomessa. Tuoreen arvion mukaan joka yhdeksäs suomalainen eliölaji on uhanalainen.

 

Nykyiset suojelutoimet eivät riitä monimuotoisuuden turvaamiseksi.

 

Tarvitsemme lisää luonnonsuojelualueita erityisesti Etelä-Suomen metsiin. Soidensuojeluohjelma on vihdoin toteutettava. Uusien turvetuotantoalueiden ja turvemailla peltojen raivaaminen tulee lopettaa, sen sijaan on panostettava soiden ennallistamisen. Vesistöjemme vaelluskalakantoja on vahvistettava, vaellusesteitä poistetta ja vesiensuojelutoimia tehostettala.

 

Lajikatoa ei kuitenkaan voida pysäyttää vain suojelulla. Ratkaisevassa roolissa on talousmetsämme ja niiden käsittely.

 

Biotalouden kestävyyskriteerit on arvioitava ja huomioitava. Metsähakkuiden lisääminen ei ole kestävää monimuotoisuuden eikä ilmaston näkökulmasta.

 

Siksi suunnitteilla olevia lukuisia uusia jättisellutehtaita on vaikea mahduttaa Suomeen, jos otamme ilmastonmuutoksen ja luonnon monimuotoisuuden torjunnan tosissaan. Ei, vaikka niitä myydään biotuotetehtaan nimellä.

 

Eilinen uutinen Kemin havusellutehtaan investoinnista herätti minussa runsaasti kysymyksiä.

 

Miten hakkuiden kasvattamisesta seuraava metsien hiilinielun kasvun pieneneminen aiotaan kompensoida? Kuinka suuri lasku Suomelle lankeaa maksettavaksi muina päästövähennyksinä, jos metsänkäyttöä lyhyen kierron sellupohjaisiin tuotteisiin rajusti vielä lisätään? Jos nielun kasvattamisen sijaan vähennetään päästöjä entistä nopeammin, niin miten se tehdään, kun jo nyt asetetut päästötavoitteet ovat kovan työn takana? Kuinka varmistaa metsäluonnon monimuotoisuus, kun jo nykyisillä hakkuumäärillä tehometsätalous on suurin yksittäinen lajikadon aiheuttaja? Miten lisääntyvät pohjoisen hakkuut vaikuttavat Lapin muihin elinkeinoihin kuten matkailuun ja porotalouteen?

 

Peräänkuulutankin ilmastovastuullisuutta myös metsäteollisuudelta. Ei sillä ole mitään erioikeutta olla välittämättä ilmastonmuutoksen torjunnasta.

 

On selvää, että hankkeiden ympäristövaikutuksia arvioitaessa tulisi ottaa huomioon myös toiminnan ilmastovaikutukset koko tuotantoketjun osalta lupapäätöstä mietittäessä.

 

Meidän on taattava, että ympäristöhallintomme pystyy valvomaan yleistä etua. Sen on oltava vahva ja itsenäinen – myös resursseiltaan.

 

Hyvät ystävät,

 

Suomen menestys nojaa tasa-arvoiseen ja laadukkaaseen koulutukseen.

 

Koulutusjärjestelmämme kehittäminen on pitkään ollut yhteinen kansallinen projektimme. Johtoajatuksena on ollut kaikkien mahdollisuus opiskella niin pitkälle kuin rahkeet riittävät.

 

Viimeisen neljän vuoden aikana tätä periaatetta on romutettu entisestään uusilla koulutusleikkauksilla, joiden piti jo olla ohi. Koulutuksemme on ahdingossa esiopetuksesta aina tohtorinkoulutukseen saakka resurssipulan vuoksi,

 

Suunnan on käännyttävä. Luottamus koulutuslupaukseen on palautettava.

 

Me Vihreät haluamme nostaa suomalaisten koulutustason, oppimistulokset sekä korkeakoulutuksen ja tutkimuksen maailman kärkeen. Me haluamme tehdä tästä yhteisen kansallisen tavoitteen, joka jaetaan yli puoluerajojen.

 

Jos tässä halutaan onnistua, koulutukseen on oltava valmis satsaamaan isosti. Me haluamme miljardin euron lisäpanostuksen koulutukseen ja tutkimukseen.

 

Yhtälailla koulutuksen rinnalla suomalaisen yhteiskunnan perusarvo on ollut se, että jokainen pidetään mukana. Täällä pienessä kylmässä pohjoisen maassa olemme olleet kaikki samassa veneessä.

 

Siitä veneestä ihmisiä on viimeisen neljän vuoden aikana työnnetty yli laidan kylmään veteen. 

 

Tämä ei voi jatkua. Kaikkein heikoimmassa asemassa olevia ei voi enää laittaa päätösten maksajiksi. Se ei kerta kaikkiaan ole oikein.

 

On aika nostaa köyhyyden ja syrjäytymisen torjunta politiikan kärkitavoitteeksi. Ketään ei saa työntää marginaaliin. Ketään ei saa syrjäyttää yhteiskunnasta.

 

Niille, jotka yhteiskunta on jo työntänyt syrjään, on ojennettava käsi ja vedettävä takaisin.

 

Hyvät vihreät ystävät.

 

Tunnen suurta iloa ja ylpeyttä että saan olla teidän kanssanne tekemässä sitä muutosta, jota tämä maa ja tulevat sukupolvemme tarvitsevat.

 

Myös Eurooppa on aika muuttaa. Kamppailua ilmastonmuutosta vastaan on tehostettava, on puolustettava demokratiaa  ja vastustettava vihaa.

 

Neljän viikon kuluttua pidetään eurovaalit. Meillä on siellä hieno lista pätevyyttä, kokemusta, tietoa ja osaamista. Ilmoittautukaa ehdokkaiden tukijoukkoihin, kysykää kuinka voisitte auttaa. Yhdessä voimme varmistaa vihreän vaalivoiton myös näissä vaaleissa. Paremman Euroopan rakentaminen alkaa meistä hyvät ystävät.

 

Puhe on pidetty Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa 28.4.2019