Ilmastotyö on uusi normaali

Parhaillaan Skotlannin Glasgow’ssa on käynnissä vuosittaiset YK:n ilmastoneuvottelut. Tämän vuoden neuvotteluja voi syyllä kutsua historian suurimmiksi: rekisteröityjä osallistujia on noin 40 000, joka on kaikkien aikojen ennätys. Puhujien listalla on sellaisia nimiä kuin Barack Obama, Angela Merkel ja Leonardo DiCaprio.

Ilmastokokouksen ennätyssuosio on toivoa antava merkki siitä, että koko maailma ja jokainen yhteiskunnan sektori on nyt liikkumassa samaan suuntaan: kohti kestävää ja vähähiilistä tulevaisuutta. Sen rakentaminen kiinnostaa niin valtioita, yrityksiä kuin etu- ja kansalaisjärjestöjä.

Myös valtiovarainministerit osallistuivat ensimmäisen kerran ilmastokokoukseen. Ministeri Saarikko kokosi tässä yhteydessä yhteen Suomen ja Indonesian puheenjohtaman finanssimininisterien ilmastokoalition. Viesti oli selvä: hiilelle tarvitaan hinta.

Ilmastotyö ei ole enää harvojen ja valittujen asialistalla vaan valtavirtaa. Tämä viesti on tärkeää kuulla myös Suomessa, kaikilla aloilla. Ilmastotoimet eivät ole taakka, vaan mahdollisuus uuteen ja parempaan.

Glasgow’ssa valtioita kiritetään kahdella tavalla pysymään Pariisin sopimuksen 1,5 asteen tavoitteessa. Yhtäältä valtiot kiristävät päästövähennystavoitteitaan. Toisaalta ne sitoutuvat teemakohtaisissa aloitteissa erilaisiin toimiin, jotka auttavat saavuttamaan ja jatkossa jälleen kiristämään tavoitteita.

Aloitteissa näkyy ja kuuluu se, miten kaikki sektorit ovat nyt liikkeessä ilmastotavoitteissa pysymiseksi. Jo 96 valtiota ja aluetta on ilmoittanut luopuvansa hiilivoimasta, ja yli sata maata on luvannut vähentää metaanipäästöjään 30 % vuoteen 2030 mennessä. Meriliikenteestä tehdään fossiilitonta vuoteen 2050 mennessä ja uusista henkilö- ja pakettiautoista fossiilittomia vuoteen 2035 mennessä. Metsiä suojellaan niin luonnon kuin ilmaston parhaaksi, ja rahavirtoja ohjataan kestävämpään metsien käyttöön ja ennallistamiseen.

Aloitteissa eivät ole mukana vain valtiot vaan myös yritykset. Suomalaista teollisuutta on mukana esimerkiksi ilmastoystävällistä terästä edistävässä aloitteessa. Tavoitteena on, että vuonna 2030 lähes nollapäästöinen teräs on suosituin vaihtoehto globaaleilla markkinoilla. Se olisi valtava mahdollisuus Suomeenkin suunnitelluille hankkeille.

Valtioiden antamissa uusissa päästövähennyslupauksissa on paljon hyvää. Esimerkiksi Intia ei mene enää piiloon Kiinan selän taakse, vaan on ilmoittanut laskevansa taloutensa päästöintensiteettiä 45 % vuoteen 2030 mennessä sekä pyrkivänsä tuottamaan puolet sähköstään uusiutuvilla.

Ilahduttavaa on, että Yhdysvallat on palannut takaisin ilmastotyöhön vahvalla otteella. Euroopan unioni näyttää johtajuutta. Kokouksessa on esitetty vahva kutsu muun muassa Kiinalle, Venäjälle ja Indonesialle tarttua tosissaan ilmastotyöhön.

Arvioiden mukaan Glasgow’n ilmastokokouksessa ilmoitetut uudet päästövähennyslupaukset ja aloitteissa linjatut toimet johtavat meidät taas monta askelta lähemmäs ilmaston lämpenemisen pysäyttämistä. Pelkkiin lupaaviin tavoitteisiin ei kuitenkaan pidä tuudittautua, sillä vaikein osa eli toteutus puuttuu. Paljon työtä on edessä ja ratkaisevinta ovat lähivuosien tulokset.

Kukaan ei voi enää pakoilla vastuutaan. Jos hallitukset eivät kykene tarttumaan toimiin, tulevat yritykset ja kansalaiset ne niihin viemään. Yksikään sektori ei voi jättää ilmastotyötä muille. Eikä kannata, sillä ilmastotyö on tulevaisuuden menestyksen tae, ei uhka.

Teksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnissa 10.11.2021.