112-päivä on vuosittain 11.2. ympäri Eurooppaa vietettävä hätänumeropäivä. Päivän tarkoituksena on tehdä tunnetuksi yleistä hätänumeroa 112, joka on sama kaikissa Euroopan maissa. Vuonna 2022 päivää vietetään teemalla ”Turvallisuuden tunne tehdään yhdessä”. 112-päivää koordinoi Hätäkeskuslaitos ja sisäministerinä minulla on ilo ja kunnia toimia tämän vuoden 112-päivän suojelijana.
Suomalaisen maatalouden kannattavuus ja monen viljelijän jaksaminen on ollut koetuksella jo pitkään. Huonon satovuoden ja nousseiden tuotantokustannusten vuoksi ala on tällä hetkellä vaikeammassa tilanteessa kuin aikoihin, ja moni viljelijä miettii, miten selviää kesään asti.
Paahtavat lämpöaallot, rankkasateet, tulvat, myrskyt ja metsäpalot. Ilmastokriisiä pahimmillaan. Vielä 1970-luvulla erilaisia luonnonkatastrofeja tapahtui maailmanlaajuisesti noin 90 vuodessa. Nyt vuosittainen keskiarvo on moninkertainen, esimerkiksi vuonna 2019 niitä oli 409. Syksyllä 2020 Atlantilla myrskysi niin useasti, että meteorologeilta loppuivat aakkoset kesken myrskyjä nimetessä. Näin on tapahtunut vain kerran aikaisemmin, vuonna 2005.
Sisäministeriön kunnianhimoinen tavoite on, että turvallisuustoimijoiden hiilijalanjälki on 75 % vähemmän vuonna 2035 kuin mitä se oli vuonna 2018. Tavoitteeseen pyritään välitavoitteen kautta vähentämällä päästöjä ensin 50 % vuoteen 2027 mennessä.
Aluevaaleissa valittaville valtuustoille siirtyy sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi päätäntävalta myös pelastustoimesta. Pelastuslaitosten ja sopimuspalokuntien palvelut ovat ihmisille tärkeitä silloin, kun hätä on suurin. Silti pelastustoimesta on puhuttu aluevaalien alla yllättävän vähän.
Ensimmäiset aluevaalit käydään poikkeuksellisissa oloissa. Koronatilanne vaikeuttaa jälleen vaalityötä. Harva olisi kuntavaalien aikaan uskonut, että vielä seuraavatkin vaalit käydään pandemia-aikana.
Suomen kaikista metsäluontotyypeistä kolme neljästä on uhanalaisia.
Uhanalaisista lajeistamme joka kolmas elää ensisijaisesti metsässä.
Suurin yksittäinen syy suomalaisen luonnon lajien häviämiseen on vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen, metsätalous yleensä ja lahopuiden väheneminen sekä metsien puulajisuhteiden muutokset.
Suomi on kaunis maa. Meillä on paljon upeita luontokohteita ja kulttuuriympäristöjä. Hyväksyimme eilen päivitetyn listan valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista.
Valtakunnallisesti arvokkaita maisemia on nyt jopa 186, mikä on 30 enemmän kuin edellisessä luettelossa. On tärkeää, että vaalimme arvokkaita suomalaisia maisemia.
Tänään lähti lausuntokierrokselle esitys perusterveydenhuollon hoitotakuusta. Kyseessä on tärkeä uudistus, jolla korjataan perusterveydenhuollon pitkät odotusajat. Hoitotakuun mukaan hoidontarpeen arviointi pitää tehdä ensimmäisen yhteydenoton aikana tai viimeistään samana päivänä. Nykyisin aikaraja on kolme vuorokautta.
Juuri päättynyt Glasgow’n ilmastokokous onnistui tärkeimmässä tavoitteessaan eli pitämään 1,5 asteen tavoitteen ulottuvissamme. Jatkossa maiden päästövähennyslupausten riittävyyttä tullaan arvioimaan ja tarkastelemaan joka vuosi, ei joka viides vuosi kuten aiemmin. Ruuvi on paikallaan, mutta maailman mailta on löydyttävä tahtoa kiristää sitä.