Biojätteestä kotimaista energiaa ja työtä

Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta päätyy jätteeksi peräti yli kymmenes. Se on valtava määrä. Kaikki tämän ruoan eteen tehty työ ja käytetyt resurssit valuvat näin täysin hukkaan. Lisää hukkaa syntyy, jos ruokahävikkiä tai syntyvää biojätettä ei lajitella. Me suomalaiset olemme huippuja palauttamaan panttipullot ja lajittelemaan paperit, muovinkin keräämiseen innostuimme helposti. Mutta jostain syystä biojäte ei kierrä.

Biojätteestä päätyy sekajätteen joukkoon peräti 60 prosenttia. Sitä on sekajätteestä noin kolmasosa – myös niissä taloyhtiöissä, joiden jätekatoksesta löytyy biojäteastia. Lajittelun puuttuessa menetämme biojätteen hyödyt. Biojätteestä olisi moneksi: biokaasuksi, lannoitteeksi ja mullaksi. Muun jätteen joukossa biojäte ei ainoastaan jää hyödyntämättä, vaan se myös heikentää muiden materiaalien kierrätysmahdollisuuksia ja vähentää poltettavasta sekajätteestä saatavaa energiamäärää.

Biojätteeseen liittyy paljon vääriä uskomuksia. Tämä selvisi ympäristöministeriön sekä maa- ja metsätalousministeriön tekemässä kyselyssä. Biojätteen lajittelun hyötyjä ei tunneta, jätteen käsittelystä on epätietoisuutta, maatuvaa biojätettä pidetään vähemmän haitallisena kuin vaikkapa metallijätettä – vaikka biojäte ei maadu muun jätteen joukossa. Biojätteen lajittelun järjestäminen koetaan tilaa vievänä ja hankalana, vähän inhottavanakin.

Biojätteestä saatavien hyötyjen saavuttaminen vaatii nykyistä huomattavasti tehokkaampaa lajittelua ja parempia lajittelumahdollisuuksia niin kotona, työpaikalla kuin reissussa. Biojätteen kierrättäminen ei onnistu, jos biojätettä ei kerätä tai sitä ei ole mahdollista kompostoida.

Jätelain uudistuksessa haluamme mahdollistaa biojätteen lajittelun yhä useammalle. Biojätteen keräys laajenisi aluksi yli viiden asunnon kiinteistöihin taajamissa. Muutaman vuoden siirtymäajan jälkeen sen keräys ulottuisi kaikkiin kiinteistöihin yli 10 000 asukkaan taajamissa. Myös yritysten lajitteluvaatimuksia tiukennettaisiin vastaavasti. Pienemmissä taajamissa ja haja-asutusalueella kompostointi kotipihalla on oiva vaihtoehto erilliskeräykselle.

Maatiloilla biojätteen voi käsitellä tilan muiden biohajoavien jätteiden kanssa – parhaimmillaan omassa biokaasulaitoksessa. Suomessa on noin parikymmentä maatilojen biokaasulaitosta, jossa käsitellään maatalouden biomassoja. Kymmeniä maatilatason laitoksia on suunnitteilla ja rakenteilla, ja tätä työtä hallitus tukee. Biokaasulaitoksesta saadaan energiaa tilan tarpeisiin ja ravinteetkin samalla helposti kierrätettävään muotoon. Suunnitteilla on myös mädätyslaitoksia, jotka keskittyisivät biokaasun jatkokehittämiseen esimerkiksi nesteyttämällä sitä raskaan liikenteen käyttöön.

Parempi lajittelu luo työtä. Jos biojätettä lajiteltaisiin parikymmentä prosenttia nykyistä enemmän, syntyisi kuljetukseen ja käsittelyyn lähes puolensataa uutta työpaikkaa. Biojätteen keräyksen laajeneminen taajamien yli viiden huoneiston kiinteistöihin puolestaan luo yli 120 uutta työpaikkaa.

Ruokahävikin torjumisessa ja biojätteen lajittelussa on parannettavaa koko ketjussa alkutuotannosta elintarviketeollisuuden ja kaupan kautta ravintola- ja matkailutoimijoihin ja koteihin – ja lopulta jätehuoltoon asti. Siksi näitä tahoja edustava laaja joukko kampanjoi yhdessä tästä syksystä alkaen teemalla “Rakasta joka murua!”.

Teksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnina 4.11.2020.