Vihreiden ryhmäpuhe Kuntaliiton valtuustossa

Arvon valtuutetut,

 

Elämme aikoja, jolloin päätetään millaisia kuntia, maakuntia ja sote-palveluita meillä on tulevaisuudessa. Nyt ratkaistaan se, paranevatko palvelut ja niiden integraatio vai heikkeneekö niiden saatavuus. Saadaanko kustannusten nousu kuriin, vai maksatetaanko se asiakkaalla. Syntyykö maakuntiin aitoa demokratiaa.

 

Synnytämme vuosisadan uudistusta. Tarvitaan rohkeutta sellaisiin poliittisiin ratkaisuihin, joissa lehmänkauppojen sijaan pidetään kiinni uudistuksen tavoitteista.

 

Alunperin suunnitelma oli, että ensin toteutetaan palveluiden integraatio, sitten monikanavaisen rahoitusjärjestelmän purkaminen ja vasta lopuksi harkitaan valinnanvapauden lisäämistä asteittain. Nyt on menty päinvastoin. Ja vieläpä unohdettu se tärkein, integraatio.

 

Nyt on viimeinen hetki ratkaista esiin nousseet vakavat ongelmat ja ottaa kaikki puolueet mukaan, jotta varmistetaan kaikille kansalaisille toimivat palvelut ja saadaan sellainen sote-malli, johon kaikki puolueet voivat sitoutua.

 

Hyvät valtuutetut,

 

Eilen esitetty kuva kuntien vastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalveluiden kustannusten jakautumisesta oli pysäyttävä.

 

 

20 prosenttia kustannuksista riittää 90 prosentin käyttämien palveluiden rahoittamiseen. Loput kymmenes asiakkaista jakautuvat kahteen ryhmään. Puolet heistä on pitkäaikaissairaita, joiden terveysmenoista syntyy noin neljännes kunnan kuluista. Tähän ryhmään kuuluvat esimerkiksi diabetesta sairastavat. Loppu 5 prosenttia muodostuu sosiaali- ja terveyspalveluiden suurkuluttajista, jotka synnyttävät reilusti yli puolet kaikista kustannuksista. He ovat mm. mielenterveyspotilaita, lastensuojelun ja vanhustenpalvelun asiakkaita, päihdehoidossa olevia, vammaispalveluita tarvitsevia.

 

Soteuudistuksen kulujen hallinnassa avainasemassa on se, miten huolehdimme sen kymmenyksen hoidosta, josta aiheutuu eniten kustannuksia. Erityisen suuri huomio tulee kiinnittää siihen viiteen prosenttiin, josta syntyy kaikkein suurimmat kustannukset.

 

Miten osaamme puuttua ongelmiin ajoissa, miten varmistetaan varhaisen avun ja tuen saanti? Miten pystytään ehkäisemään ongelmien syntyä jo ennalta?

 

Jos soteuudistusta tehdään valinnanvapaus edellä, kuten nyt on käymässä, se hyödyttää eniten sitä 90 prosenttia, joka käyttää palveluja varsin vähän. Vaikka määrä on suuri, ei se kustannusten hallinnan näkökulmasta ole lainkaan olennainen joukko.

 

Sote-uudistuksen fokuksen tulee olla niissä ihmisissä, jotka käyttävät palveluita paljon. Heidän kohdallaan keskiöön nousee palveluiden integraatio, palveluketjujen sujuvuus, palveluiden saavutettavuus ja varhainen tuki.

 

Avainasemaan nousee myös kunnan ja maakunnan välinen rajapinta. Miten varmistetaan, ettei kunnan ja maakunnan väliin synny kuilua, jonka pohjalle osa apua tarvitsevista putoaa?

 

Arvon valtuutetut,

 

Soten suhteen on vielä runsaasti epätietoisuutta. Vielä usvaisempi on kuva maakuntien suhteen. Mitkä ovat maakuntien lopulliset tehtävät, millaista valtaa niillä on ja kuka sitä käyttää? Miten maakunta voi rahoittaa palveluitaan? Mikä on kuntien ja maakuntien välinen työnjako ja missä määrin ne voivat siitä itse päättää?

 

Suomeen syntyy 18 maakuntaa, jotka ovat keskenään varsin erilaisia. Uhkana on, ettei kaikkein pienimmillä riitä rahkeet ylläpitämään kattavia palveluita. Miten silloin varmistetaan etteivät hyvinvointierot lisäänny alueiden välillä? Pienemmällä määrällä maakuntia varmistettaisiin paremmin uudistuksen tavoitteiden toteutuminen.

 

Maakuntauudistuksessa myös demokratia on jäänyt jalkoihin. Hyvä, että maakuntien päättäjät valitaan suorilla vaaleilla, mutta valtaa heille jää tosi vähän. Kun ei voi vaikuttaa omaan tulorahoitukseensa ja kun toiminta on erittäin säädeltyä, maakuntavaltuustojen ainoa tapa lisätä rahoitusta johonkin on leikata sitä jostain muualta. Mikä on tässä järjestelmässä kansalaisen mahdollisuus vaikuttaa omiin sosiaali- ja terveyspalveluihinsa?

 

Entä miten varmistetaan suurten kaupunkien ja maakuntien välinen työnjako? Ei saa syntyä tilannetta, jossa maakunnat ja niiden keskuskaupungin ryhtyvät kilpailemaan keskenään.

 

Suuret kaupungit kilpailevat kansainvälisesti ja on koko maakunnan ja koko Suomen etu, että ne pärjäävät siinä kisassa. Maakuntauudistuksessa tulee varmistaa, ettei sillä tukahduteta kaupungeista nousevaa elinvoimaa ja kilpailukykyä. Tarvitaan joustavuutta, toimivaa työnjakoa ja liikkumavaraa erilaisille hallintoratkaisuille ja erilaiselle tehtävien jaolle elinkeino- ja innovaatiopolitiikassa, työllisyyden hoidossa, kotoutumisen edistämisessä sekä maankäyttö-, asumis- ja liikenneasioissa.

 

Hyvät valtuutetut,

 

Kunnilla on aivan keskeinen rooli ilmastonmuutoksen torjunnassa. Pariisin sopimuksen on nyt ratifioinut  195 maata. Marrakeshissä juuri päättyneessä ilmastokokouksessa aloitettiin työ konkreettisien keinojen löytämiseksi toimeenpanna Pariisin sopimuksen tavoitteet. Kaupunginjohtajat ympäri maailman ovat antaneet lupauksia siitä kuinka heidän kaupungissaan edistetään ilmastonmuutoksen torjuntaa ja helpotetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista. Ja näitä tekoja tarvitaan, sillä 80 % ilmastotyöstä  toimeenpannaan kaupunkien  ja kuntien toimesta, joten nyt on meidän kuntapäättäjien vuoro ryhtyä tositoimiin.

 

Keinoja vaikuttaa ilmastonmuutoksen torjuntaan on. Kunnat ovat usein paikallisen energiayhtiön omistajia ja voivat vaihtaa uusituvan energian käyttöön energian tuotannossa. Kunnissa tulee vähentää liikenteen päästöjä lisäämällä joukkoliikenteen houkuttelevuutta ja siirtymällä kohti päästötöntä liikennettä esimerkiksi mahdollistamalla sähkö- ja biokaasuautojen lisääminen. Kaikilla kunnilla on omistuksessaan kiinteistöjä ja vuokra-asuntoja, joissa energiatehokkuuden parantaminen on ilmastoteko ja samalla säästää lämmityskuluja.

 

Covenant of Mayors on Euroopan komission ilmasto- ja energiasitoumus paikallistason toimijoille. Kuntaliitto toimii sitoumuksen tukiorganisaationa ja sen tulee aktiivisesti kannustaa kuntia liittymään mukaan. Myös kansallinen HINKU-kuntien verkosto on hyvä työkalu kuntien ilmastotyöhön.

 

Hyvät valtuutetut,

 

Vihreä valtuustoryhmä tukee esityslistalla olevia päätösesityksiä. Haluamme myös toivottaa niin valtuuston jäsenille kuin Kuntaliiton henkilökunnalle hyvää joulua!

 

Puhe on pidetty Vihreän valtuustoryhmän ryhmäpuheena Kuntaliiton valtuuston kokouksessa 24.11.2016.