Vihreät vaalitavoitteet

(Joensuun Rotaryklubi 10.3.2011, alustus Vihreiden vaalitavoitteista)

Eduskuntavaaleissa valitaan Suomen suunta. Haluammeko avoimen, tulevaisuuteen suuntautuneet ja edistyksellisen Suomen – vai sulkeudummeko, käperrymmekö itseemme ja pidämme kiinni vanhasta uskaltamatta katsoa rohkeasti eteenpäin.

Vihreät lähtevät rakentamaan uutta Suomea, joka on avoin ja edistyksellinen.

Vihreiden uusi Suomi rakentuu vihreän talouden, suvaitsevaisuuden ja ympäristön ympärille.

Haluamme kestävämpää ja onnellisempaa elämää. Haluamme rakentaa tulevaisuuden kasvun luonnonvarojen ja energian säästeliäälle käytölle. Meillä on tähän hyvät mahdollisuudet ja erityisesti Pohjois-Karjalalle tämä on valtava mahdollisuus. Jo nyt suurin kasvu maailmassa syntyy ns. vihreillä aloilla. Olemalle edelläkävijä energiatehokkuuteen ja uusiutuvien energialähteiden käyttöön liittyvässä osaamisessa ja teknologiassa voimme synnyttää uusia työpaikkoja ja uutta osaamista, millä on kysyntää ympäri maailmaa.

Vihreät uskovat avoimeen tietoon. Haluamme, että julkiset tietokannat avataan kaikkien käyttöön ja uskomme, että sieltä löytyy monenlaisia mahdollisuuksia uusiin sovelluksiin, jota kautta syntyy uutta työtä. Ohjelmistoteollisuus ja verkkopalvelut ovat tulevaisuuden kasvualoja.

Tietotekniikassa meidän tulisi suunnata osaamistamme käyttäjäystävällisyyden kehittämiseen. Kasvava vanhusväestömme tarjoaa tähän hyvän mahdollisuuden. He ovat tottuneet tietotekniikan käyttöön ja he voivat toimia käyttäjäraatina erilaisia palveluja kehitettäessä. Väestön ikääntyminen tulee olemaan merkittävä haaste ympäri länsimaita. Siihen liittyvien sovellusten luominen tarjoaa valtavasti mahdollisuuksia uudelle työlle.

Vihreät haluavat panostaa raideliikenteeseen. Junamatkustamisesta tulee tehdä nykyistä sujuvampaa, nopeampaa ja varmempaa. Raiteille tulee siirtää nykyistä enemmän kuljetuksia. Haja-asutusalueilla kimppa- ja kutsukyytijärjestelmiä tulee kehittää, sillä ikääntymisen myötä kaikki eivät pysty liikkumaan itsenäisesti. Autoliikenteen päästöjen vähentämiseksi liikennebiokaasun käyttöönottoa tulee edistää.

Suomen tulee nousta puurakentamisen kärkimaaksi. Tässä on yksi Pohjois-Karjalan näytön paikoista. Meidän tulee päästä eroon muutoinkin puun bulkkikäytöstä, sillä puuaineksesta saadaan paljon merkittävämpi tuotto jalostamalla sitä nykyistä enemmän. On suoranaista hukkakäyttöä käyttää pitkään kasvanut ja luja puuaineksemme selluksi keittämiseen, kun siihen käy paljon nopeampikasvuinenkin aines.

Vihreät haluavat pitää huolta toimivista julkisista palveluista.

Olemme valmiita korottamaan verotusta hyvinvointipalveluiden turvaamiseksi.

Vihreässä taloudessa verotuksella myös tuetaan ilmastonsuojelua ja sosiaaliturva uudistetaan vastaamaan tämän päivän epävarmaa työelämää.

Verotuksen haluamme suunnatta kulutukseen työn verottamisen sijaan. Meidän mielestämme energia- ja ympäristöverotusta tulee lisätä. Veron kevennykset suunnataan samanaikaisesti pienituloisille ja taataan, että työnteko on aina taloudellisesti kannattavaa. Tällä kompensoidaan kaikkein pienituloisimmille se, ettei elämisen perustarpeisiin kuten sähköön tai lämmitykseen mene kohtuuttoman suuri osuus tuloista.

Sosiaaliturvamme tilkkutäkki tulee uudistaa perusteellisesti. Vihreät haluavat ottaa käyttöön perustulon, joka on kaikille täysi-ikäisille maksettava perusturva, joka ei riipu muista tuloista. Perustulo tekee työnteon aina taloudellisesti kannattavaksi ja vähentää byrokratiaa. Toimeentulon koostaminen useasta eri lähteestä ja osittainen yrittäminen helpottuu, kannusteloukut katoavat.

Suomen menestys on aina perustunut tasa-arvoiselle koulutukselle. Tästä Vihreät haluavat pitää tiukasti kiinni myös jatkossa. Peruskoulun tasosta ei saa tinkiä, vaikka lapsien määrä vähenee, tulee peruskoulun taso pitää nykyisellään. Jokaiselle nuorelle tulee taata toisen asteen opiskelupaikka. Kouluissa tulee olla myös riittävä kouluterveydenhuollon ja muun tuen taso.

Korkeakoulutuksen tulee säilyä jatkossakin maksuttomana ja opiskelijoiden taloudellinen asema tulee olla riittävällä tasolla, jotta he voivat keskittyä päätoimiseen opiskeluun. Ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen merkitys maakunnissa on merkittävä. Itä-Suomen yliopiston Joensuun kampuksen ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun resurssit tulee taata.

Toinen Suomen menestyksen kulmakivi on tasa-arvo. Haluamme, että kaikista pidetään huolta. Haluamme taata kaikille hyvät terveyspalvelut. Terveyserojen kasvu tulee saada kaventumaan. Terveyspalvelut maksaa tulevaisuudessa yhä enemmän väestön ikääntyessä ja yhä kalliimpien hoitojen kehittyessä. Tehokkuutta terveydenhuoltoon on etsittävä myös rakenteista ja lähestymistavasta. Perusterveydenhuoltoa pitää saada läheltä ja nopeasti, sen sijaan vähemmän tarvittavia palveluja voidaan hakea kaukaakin.

Terveydenhoidon rahoitus vaatii myös miettimistä. Nykyinen järjestelmä kannustaa osa-optimointiin ja asiakkaiden pompottamista yhdeltä taholta toiselle. Siksi olisi kenties syytä yhdistää kaikki julkinen terveydenhuoltoon käytettävä raha siis kuntien, valtion ja kelan, yhteen pottiin ja maksaa kustannukset sieltä. Se olisi yksi keino kannustaa ennalta ehkäisyyn ja varhaiseen puuttumiseen, mikä on se suuri näkökulman muutos, johon terveys- ja sosiaalipalveluissa pitäisi päästä.

Työelämä vaatii uudistamista siten, että työssä jaksetaan nykyistä paremmin ja pidempään. On selvä, että ihmisten elinikän kasvaessa myös työelämässä tulee olla nykyistä kauemmin. Työelämän tulee joustaa nykyistä enemmän eri aikoina. Silloin kun eletään ruuhkavuosia pienten lasten kanssa tai silloin, kun ollaan sandwich-vaiheessa. Eli kun huollettavana on niin omat lapset kuin omat vanhemmat. Pehmeämmät siirtymät eläkkeelle ja mahdollisuus vaihtaa työtehtäviä kevyempiin ikääntymisen myötä tulisi olla itsestään selvyyksiä.

Työelämässä tulee taata myös pätkätyöläisten oikeudet, ne ovat tämän päivän todellisuutta eikä mikään poikkeus. Jaksamista lisää, jos myös pätkätyöläinen voi pitää kunnon lomaa.

Tasa-arvo työelämässä ei ole vieläkään toteutunut. Vanhemmuuden kustannusten jakaminen tasan on vihdoin toteutettava, jotta nuoria naisia ei syrjittäisi työelämässä. Myös isillä tulee olla mahdollisuus yhtä pitkään vanhempainvapaaseen kuin äideillä. Vihreät haluavat jakaa perhevapaat niin, että niistä 6 kk on äidille, 6 kk isälle ja 6 kk vanhempien keskenään jaettavissa haluamallaan tavalla.

Harmaa talous pitää saada kitketyksi. Ja yritysten perustamista helpottaa. Yrityspalvelut tulee olla yhden luukun takana ja ensimmäisen työntekijän palkkaaminen tulee tehdä nykyistä helpommaksi. Myös yrittäjän byrokratiaa pitää keventää ja sosiaaliturvaa parantaa.

Uudessa Suomessa kaikki ihmiset ovat tasa-arvoisia. Heteroiden ja homojen rakkaus on yhtä arvokasta, siksi kannatamme tasa-arvoista avioliittolakia.

Haluamme, että maahanmuuttajat tuntevat olonsa turvalliseksi ja tervetulleiksi. Maahanmuuttajia tulee kohdella ihmisinä, ei yhtenä ryhmänä. Kotouttamiseen tulee panostaa, kielen oppiminen on jokaisen maahanmuuttajan oikeus ja velvollisuus. Sitä kautta työllistyminen helpottuu.

Ilmastonmuutos on aikamme suurin haaste. Tarvitsemme ilmastolain, jossa määritellään vuosittaiset päästövähennykset. Fossiilisten energialähteiden käyttö tulee supistaa minimiin. Ilmastonmuutoksen torjuminen maksaa, mutta paljon kalliimpaa on sen torjumatta jättäminen.

Emme edelleenkään kannata ydinvoimaa. Emme myöskään uraanikaivoksia Pohjois-Karjalaan.

Uusi Suomi pitää huolta ympäristöstä ja eläimistä. Luonnon monimuotoisuus pitää turvata ja tuotantoeläimiä kohdella hyvin. Puhtaat vedet ovat merkittävä rikkautemme, joista tulee pitää huolta Turvetuotannon haitat ovat niin merkittävät niin ilmaston, vesistöjen puhtauden kuin luonnon monimuotoisuuden kannalta, että siitä tulee päästä eroon. On järkevää itse ryhtyä toimiin turvetuotannon alas ajamiseksi kuin jäädä odottamaan kansainvälisiä sopimuksia, joissa se kielletään. On aivan varmaa, että se tullaan suurten haittojensa vuoksi kieltämään.

 

VASTAUKSIA ENNALTA LÄHETETTYIHIN KYSYMYKSIIN

1. Miten talous tulisi tasapainottaa?

Verotuloja pitää saada lisää ja leikkauksiakin joudutaan tekemään.

Mistä leikataan?

Erilaisia vähennyksiä ja tukia tulee tarkastella kriittisesti. Niillä pitää olla myös vaikuttavuutta siihen, mitä tuilla on pyritty. Esim. kotitalousvähennys, erilaiset yritystuet.

Rakenteiden muuttamisella voidaan saada säästöjä.

Mitä pitäisi tehdä palkkaverotukselle?

Vihreät haluavat suunnata verotusta mieluummin kulutus- ja ympäristöveroihin kuin palkkaverotuksen kiristämiseen. Palkkaveroa tulisi keventää vain kaikkein pienempien palkkatulojen kohdalta, jotta työ olisi kannattavampaa ja toisaalta kulutusverojen nousu kompensoituisi siten pienituloisimmille.

Palkkaverotuksessa tulee säilyttää progressiivisuus.

Mihin suuntaan yritysverotusta tulisi kehittää?

Vihreät laskisivat yritysten yhteisöveroa 2 %-yksikköä.

Verotuksesta muutoin:

– pääomaveron kiristäminen 2 %-yksikköä ja se tulisi tehdä progressiiviseksi

– alv:ia olemme valmiita nostamaan 1 %-yksikkö, vaikka siihen liittyy ongelmia. Se kuitenkin kohdistuu kaikkeen työhön ei ainoastaan suomalaiseen. Se on niin iso potti, että on vaikea saada muutoin kasaan.

– verotuksella pitäisi entistä enemmän ohjata valintoja erilaisilla haittamaksuilla ja valmisteveroilla esim. sokerivero, rasvavero, tupakka, alkoholi, makeisvero jne.

Miten eläkkeet rahoitetaan? Tulisiko eläkeikää nostaa?

On selvää, että työuria pitää pidentää. Ihmisten elinikä on kasvanut huomattavasti, joten en näe ongelmana, jos työelämässäkin ollaan pidempään. Se kuitenkin vaatii työelämän laadun ja joustavuuden parantamista siten, että työssä jaksaa ja viihtyy. Tulee olla myös mahdollisuus kevyemmän työn tekemiseen ja työajan asteittaiseen vähentämiseen iän karttuessa.

Miten puolustusvoimien tulevaisuus turvataan?

Kannatamme nykyistä suurempaa valikoivuutta, samoin kuin puolustusvoimain komentaja Puheloinen. Koulutettavien määrää voidaan supistaa ja koulutusaikaa lyhentää ainakin osalta palveluksen kävijöiltä. Koulutuksen sisältöä tulee myös muuttaa vastaamaan paremmin nykyajan haasteita. Vastaavasti myös siviilipalveluksen kestoa tulee lyhentää ja koulutusjakson sisältöä suunnata paremmin kriisiajan toimiin.

Koulutettavien määrän supistaminen johtaa myös sen miettimiseen, kuinka paljon varuskuntia tarvitaan. Pohjois-Karjalan osalta näkisin entistä tiiviimmän yhteistyön rajavartioston kanssa sellaisena vahvuutena, toisi lisäperusteluja Kontioniemen varuskunnan säilyttämiselle.

 

2. Miten parantaisitte pienituloisimpien asemaa?

Perustulo helpottaisi pienituloisempien asemaa. Se tekisi kaiken työn kannattavaksi ja vähentäisi byrokratiaa ja katkoksia tuloissa. Pienimpiä palkkatuloja tulisi verottaa kevyemmin.

Lapsiperheiden köyhyys tulisi ottaa erityisesti tarkasteluun. Lapsilisä tulee olla myös toimeentulotukea saavalle perheelle lisätuloa.

 

3. Millaisin keinoin energiankulutuksen kasvua tulisi Suomessa hillitä?

Energiatehokkuuteen panostamalla.  Meillä on osaamista, pitäisi luoda paremmin kannusteita. Energiaverojen myötä kannustetaan energiatehokkuuteen.

Energian hinnoittelu ja seuraaminen, erityisesti rakentamisessa tulee huomioida energiatehokkuus, koska sillä on vuosikymmenten vaikutus. Ei tietenkään terveyden tai turvallisuuden kustannukselle.

 

4. Millaista maahanmuutto- ja pakolaispolitiikkaa kannatatte?

Yhtä lailla kuin suomalaiset ovat menneet ja voivat mennä töihin muualla maailmaan, tulee tänne olla mahdollisuus tulla.

Pakolaiset ovat kaikkein turvattomimmassa asemassa olevia ihmisiä maailmassa, Suomen tulee kantaa oma osuutensa globaalista vastuusta. Pakolaiskiintiötä voidaan kasvattaa, Suomi ottaa edelleen hyvin niukasti pakolaisia vastaan.

Kotouttaminen on avainasemassa, kielen oppiminen on oikeus ja velvollisuus, myös kulttuurin ja lainsäädännön tuntemusta tulee lisätä.

Pohjois-Karjalan näkökulmasta maahanmuutto on mahdollisuus, jota meidän tulee osata hyödyntää. Olemme kaikkein ikääntyvin maakunta. Pitämällä huoli tänne tulevista maahanmuuttajista ja pakolaisista, saamme heidät juurtumaan tänne ja tuomaan apua huoltosuhteen heikkenemiseen.

 

5. Perusteltu vaaliennusteenne?

– Koko Suomi

– Pohjois-Karjala

– Millaiseen analyysiin arvionne perustuu?

 

6. Hallituksen olisi saatava taakseen eduskunnan enemmistö. Jos vaalitulos sallisi, mikä olisi sopivin yhdistelmä?

Perinteinen poliitikon vastaus, ohjelma ratkaisee.  Se mitä, olen ohjelmiin tutustunut, niin perussuomalaisten kanssa löytyy erittäin vähän yhteistä. Kokoomuksen, demareiden, keskustan ja vasemmistoliiton kansa paremmin. Kristillisten kanssa ongelmallista on heidän epätasa-arvoinen ihmiskäsityksensä, jonka he itse ovat näyttäneet ottaneen pääteemakseen.

 

7. Mitkä ovat mielestänne Pohjois-Karjalan menestyksen avainasiat?

Meidän tulee luottaa omiin vahvuuksiimme.

Niitä ovat:

uusiutuvat energiat erityisesti metsä ja siihen liittyvä osaaminen. Vahva metalliteollisuus tähän liitettynä tuo paljon mahdollisuuksia niin puun korjuuseen, polttokattiloihin, energiatehokkaampien laitteiden valmistamisessa.

Venäjä on mahdollisuus, jota ei vieläkään puheista huolimatta ole hyödynnetty. Ryssävihasta on aika päästä eroon ja hyödyntää Venäjän läheisyys tosissaan.

Puhdas luonto ja hiljaisuus.

Ikääntymiseen liittyvien hoivapalveluiden osaaminen . 

Millaisia päätöksiä eduskunnalta tarvitaan?

Emme halua, että Pohjois-Karjala olisi joku erityinen tukialue, jota pitäisi tekohengittäen pitää pystyssä. Sen sijaan tarvitaan päätöksiä, jotka helpottavat vahvuuksiemme hyödyntämistä. Esim. alueellistamistoimia silloin, kun ne tukevat omia vahvuuksiamme kuten metsäkeskus tai luonnontieteellisten aineistojen digitointikeskus.

Venäjän viisumivapauden edistäminen ja mahdollsuus valita venäjän kieli ruotsin sijaan olisivat myös meidän vahvuuksia tukevia päätöksiä.

Korkeakoulutuksen rahoituksen turvaaminen on äärimmäisen tärkeää Pohjois-Karjalan menestyken kannalta.

8. Tulisiko seuraavallakin vaalikaudella vauhdittaa kuntaliitoksia?

Tulisiko joitakin Pohjois-Karjalan kuntia liittää yhteen?

Kuntaliitoksia tarvitaan jatkossakin. Samalla on määriteltävä kunta uudelleen. Aivan kuten aikoinaan oli 12 lääniä, josta mentiin suurlääneihin. Ne olivat edelleen läänejä, mutta sisältö oli erilainen. Sama käy kuntien kanssa.

Tulisi määrittää, mitkä ovat ne tehtävät, jotka suurkunta tekee, mitkä asiat tehdään kunnanosakohtaisesti. Erilaisissa toimintaympäristöissä pitää voida käyttää erilaisia tapoja vaikka samaa kuntaa oltaisiinkin.