Vappupuhe 2009

(JOENSUUN TORI 1.5.2009)

Huomenta Joensuun tori ja hyvää vappua!

Vappu on kevään, opiskelijoiden ja työväen juhla.

Kevät on lisääntymisen ja syntymisen aikaa. Mutta monelle saimaannorpan poikaselle, kuutille, se tietää myös kuolemaa. Puolet parikuukauden ikäisistä kuuteista, jotka jäiden lähdettyä lähtevät vaeltelemaan ympäri Saimaalta, kuolee verkkoihin hukkumalla. Alueen ammattikalastajat ovat pääosin siirtyneet kuuttiaikana muihin pyydyksiin, miltei kaikki kuutit kuolevatkin vapaa-ajankalastajien verkkoihin. Kun mökkikansa saapuu juhannuksena Saimaan rannalle ja heittää verkot veteen, voi se pahimmassa tapauksessa tarkoittaa kuolemaa useille kuuteille.

Maa- ja metsätalousministeri Sirkka-Liisa Anttilan asettama vapaaehtoinen verkkokalastuskielto ei riitä turvaamaan saimaannorpan säilymistä. Kriisiaikoina tulee ottaa käyttöön pakkokeinot. Saimaannorpan suhteen elämme kriisiaikaa. Siksi verkkokalastus tulee kokonaan kieltää Saimaan norppa-alueella huhtikuun puolivälistä kesäkuun loppuun asti. Tämä on nykyisen kalastuslain mukaan täysin mahdollista.

Hyvä toriväki, siirtykäämme puheeni opiskelijoita käsittelevään vaiheeseen.

Elämä on ihmisen parasta aikaa, sanoo Matti Nykänen. Itse tarkentaisin väitettä siten, että opiskelijaelämä on ihmisen parasta aikaa. Mutta jos nuoren opiskelijan mieli murtuu, ei elämän hyvyydestä ole tietoa. Silloin pitäisi saada nopeasti apua, mutta käytännössä näin ei useinkaan tapahdu. Yliopisto-opiskelijoiden kohdalla tilanne on parempi kiitos YTHS:n, mutta etenkin ammattikorkeakoulussa ja toisella asteella opiskelevien terveyspalveluiden puute, erityisesti mielenterveyspalveluiden kohdalla, on luvattoman suurta.

Kunnilla on velvoite huolehtia näiden opiskelijoiden terveydenhoidosta, mutta kunnat eivät ole tätä velvoitetta kunnolla hoitaneet. Ei myöskään Joensuu. Varhaisen avun tärkeys korostuu entisestään mielenterveysongelmien hoidossa. Kuntien tuleekin pikaisesti laittaa opiskelijoiden terveyspalvelut kuntoon .

Lopuksi seuraa puheeni työväestö-osio. Tähän olen saanut apua ministeritasolta. Hyvät vapun viettäjät, luen teille työministeri Tarja Cronbergin vapputervehdyksen.

Näin se menee:

 

“Hyvää vihreää vappua!

Vappu on työn juhla. Työ on meille kaikille tärkeä, usein elämän tärkein sisältö. Yhä useampi on kuitenkin ilman työtä. Elämme suurta epävarmuuden aikaa. Erityisesti nuoret kokevat turvattomuutta työelämän edessä. Moni perhe pelkää toimeentulonsa puolesta, vaikka työttömyyden kasvua ovatkin rajoittaneet lomautukset, jolloin työsuhde säilyy. Huoli toimeentulosta on joka päivä läsnä. Meidän on pidettävä huolta siitä että Suomi ei jakaudu kahtia ja että taantuman taakkaa kantavat myös hyvätuloiset.

Vakava tilanne näkyy myös Pohjois-Karjalassa. Työttömyys on kasvanut, tosin vähemmän kuin koko maan työttömyys. Perloksen jälkimainingit ovat vielä näkyvissä. Kaikki eivät ole löytäneet uutta työpaikkaa eikä taantuma tee työn etsinnästä helpompaa. Erityisesti metsäteollisuuden rakennemuutos, joka sinänsä on taantumasta riippumaton, koettelee Pohjois-Karjalaa. Maakunta on elänyt metsästä, nyt Uimaharjun tehtaalla jatkuvat lomautukset aina vuoden loppuun. Tulevaisuus on epävarma. On olemassa riski, että työpaikat siirtyvät, vieläpä Ruotsiin.

Sekä Suomen että Pohjois-Karjalan on myös jatkossa pystyttävä elämään metsästä. Pohjois-Karjalassa on siihen hyvät mahdollisuudet. Tietoyhteiskunta pelasti viime laman uuteen nousuun. Nyt ennustetaan, että bioenergia ja biotalous tulevat olemaan uuden nousukauden kultakaivos. Juuri bioenergiassa ja biotaloudessa on Pohjois-Karjalan tulevaisuus. Maakunnassa on bioenergian käytöstä sekä tietotaitoa että kokemusta. Puutuotealalla on uusia mahdollisuuksia. Metsään liittyvää liiketoimintaa onkin aktiivisesti kehitettävä. Emme voi jäädä odottamaan metsäteollisuuden uusia tuotteita, joiden on ennustettu tulevan vasta 15 vuoden kuluttua. Meidän on panostettava tässä ja nyt tavalla, joka kantaa myös kansainvälisesti.

Enemmän turvaa työelämään

Tämän päivän rajattomassa maailmassa yritykset ja tuotanto liikkuvat. Suomen on panostettava parhaimpaan tuotannontekijäämme, nimittäin ihmisiin. Uusia työpaikkoja syntyy vielä jatkossakin. Eläköitymisen myötä nurkan takana odottaa jopa tarvetta työvoimasta, työvoimapulaa.

Rakennemuutos muistuttaa välttämättömyydestä pitää yllä ammattitaitoa. On kyettävä valmentautumaan muutokseen. Tulevaisuus vaatii meiltä kykyä muuttua. Elinikäisiä työpaikkoja ei enää ole. Parasta työttömyysturvaa on hyvä ammattitaito ja jatkuva uuden oppiminen. Nyt jo jokainen joutuu vaihtamaan työpaikkaa työuransa aikana, toiset useastikin.

Vastaus onkin moniosaaminen. Yhden ihmisen on osattava erilaisia tehtäviä. Se on myös itselle turvana muutoksia vastaan. Jatkossa eri alojen palkkausjärjestelmien tuleekin palkita moniosaamisesta.

Jokaisen työssä olevan perusoikeus on uuden oppiminen. Se luo myös turvaa muutoksia vastaan. Kaikilla pitää olla oikeus kouluttautua työn ohessa. Kaikilla ei tällä hetkellä ole tätä mahdollisuutta. Työ- ja elinkeinoministeriössä on kehitetty menetelmiä, joilla lomautetut pääsevät aikaisempaa nopeammin ja tehokkaammin koulutukseen.

Työelämään tarvitaankin turvaa. Määräaikaiset työsuhteet ovat esimerkki tilanteesta, jossa työelämän joustot ja turva eivät ole tasapainossa. Työnantaja saa nauttia joustosta, mutta työntekijän turva työn jatkumisesta on heikko. Pätkätöiden osuus on liian korkea, sillä noin 15 % työsuhteista on määräaikaisia. Määräaikaisissa työsuhteissa ovat useimmiten nuoret naiset ja julkisella sektorilla työskentelevät.

Myönteistä on, että määräaikaisten työsuhteiden osuus on saatu kääntymään laskuun. Pätkätyölle ei ehkä jatkossa enää löydykään tekijöitä, kun työnantajat joutuvat kilpailemaan työvoimasta. Viime vuoden alusta tuli voimaan laki, joka on vähentänyt määräaikaisuuksia. Sen mukaan sakon uhalla on esitettävä määräaikaisuuden perusteet työntekijälle. Tämä luo avoimuutta.

Määräaikaisten asemaa pitää edelleenkin vielä parantaa. Yksi mahdollisuus on perustulon kaltainen sosiaaliturvajärjestelmä, joka kantaa turvattomien vaiheiden yli. Lisäksi on syytä helpottaa määräaikaisten mahdollisuutta osallistua koulutukseen.

Käytännön tasolla on muitakin vähän käytettyjä keinoja pätkätöiden vähentämiseksi. Esimerkiksi erilaiset työpoolit ja joustavat työaikajärjestelyt vähentäisivät määräaikaisten työsuhteiden käyttötarvetta.

 

Lisää joustoja elämään

 

Tunnustaudun kuitenkin tiettyjen joustojen lämpimäksi kannattajaksi.

Joustot eivät ole vain tuotannon tarve. Ihmisellä pitäisi olla enemmän joustoja omassa elämässään työn ja muun elämän välillä. Ihmisen elämäntilanteet vaihtelevat, aina ei pysty tekemään täysipainoisesti työtä.

Uskonkin sellaiseen huokoiseen työelämään, jossa työ ja elämän eri tilanteet vaihtelevat. Työ, opiskelu, perheen tarpeet – elämä muuttuu. Erilaisiin tarpeisiin on oltava mahdollisuus tehdä lyhyempää työpäivää, ottaa vuorotteluvapaata tai opintovapaata. Myös omaisilla pitää olla mahdollisuus hoitaa läheisiään.

Tällaista joustoa minä kaipaan työelämään. Enemmän mahdollisuuksia yhdistää työ ja perhe,jokaisen omaan tarpeeseen räätälöityjä ratkaisuja työelämässä. Joustavammalla työllä, huokoisemmalla työllä, voisimme saada enemmän väkeä työelämään. Tällä hetkellä meillä on valitettava on-off -asetelma. Joko olet töissä tai sitten et ole. Esimerkiksi työkyvyttömyyseläkeläisen pitäisi halutessaan saada tehdä osittain tai kokonaan työtä. Tällä hetkellä se ei ole kaikille mahdollista. Tämän eteen työskentelemme jo nyt hallituksen sosiaaliturvaa uudistavassa komiteassa.

Meillä on yhteinen tavoite saada ikääntyvät pysymään työelämässä pidempään. Minä uskon sen tapahtuvan sillä, että parannamme suomalaisen työelämän laatua.

Työelämän laadun kannalta tärkeintä ovat äsken mainitut joustavat työaika- ja työjärjestelyt sekä mahdollisuus oppia uutta työn ohessa. Lisäksi avainasemaan nousee hyvä johtaminen. Ikäjohtaminen on mielestäni sitä, että eri-ikäisten tarpeet otetaan huomioon. Työssä pidempään jatkaminen alkaa jo työuran alussa. Samalla helpotamme työuran loppuvaiheessa olevien taakkaa – heidän työelämäänsä on lisättävä joustoja.

Hyvät vapunviettäjät,

Ihminen kaipaa sekä joustoja että turvaa. Näiden kahden välille on löydettävä uusi tasapaino. Sitä tehdään johtamassani joustoturvatyössä.

Nyt eläkeikää lähestyvät ihmiset ovat tulleet erilaiseen työmaailmaan, erilaiseen työn eetokseen kuin nyt työuransa aloittavat. Työkeskeinen Suomi säilyy, mutta on täysin erilainen kuin ennen. Yhteiskuntamme on siirtynyt työn velvollisuudesta työn mielekkyyden velvollisuuteen. Se vaatii myös toisenlaista poliittista ja työmarkkinapoliittista puhetta kuin ennen. Työelämästä voi kadota pitkäjänteisyys ja sisäinen motivaatio. On löydettävä uusi lähestymistapa työn mielekkyyden löytämiseen. Se löytyy joustavuuden ja turvallisuuden paremmasta yhdistelmästä.

Toivon kaikille erittäin turvallista vappua.

Tarja Cronberg, työministeri”

 

Tähän työministerin tervehdykseen lopetan puheeni ja toivotan myös omasta puolestani kaikilla hyvää vappua!