Vallanjako
Vaalien jälkeen jaetaan valtaa. Kaupunginhallituksen, lautakuntien, johtokuntien ym. erilaisten poliittisten elinten paikkamäärät jaetaan valtuustoon päässeiden ryhmittymien kesken. Kirjoitin teemasta jo täällä aiemmin, kun kutsu ryhmien välisiin neuvotteluihin oli tullut.
Tässä kirjoituksessa ajattelin kertoa, kuinkas sitten kävikään.
Ensimmäisessä tapaamisessa sovimme lähinnä aikataulusta ja siitä, mitkä kaikki paikat neuvottelun kohteena ovat. Totesimme, että jaetaan kaikki paikat yhtiöt mukaanlukien. Sovimme myös, että sellaiset elimet, joissa on edustajia enemmän kuin kahdesta kunnasta, neuvoteltaisiin piirien välisissä neuvotteluissa. Sovimme myös, että puheenjohtajan paikalle monistamista d’Hondtin suhteellisuustaulukoista huolimatta paikkojen jaossa käytetään pohjana Pertti Ahtiaisen laatimaa prosentuaalisuuteen perustuvaa taulukkoa.
Varsinaiset neuvottelut aikataulutettiin niin, että viime sunnuntaina kokoonnuttiin ensimmäisen kerran ja toinen tapaaminen oli tänä sunnuntaina.
Ensimmäinen neuvottelukerta ei parin tunnin istumisen jälkeen johtanut kovinkaan pitkälle. Saimme kuulla, että Perussuomalaiset ja Kristillisdemokraatit olivat solmineet teknisen vaaliliiton paikkajakoihin, samoin SDP ja Vasemmistoliitto.
Nämä uutiset eivät muita ilahduttaneet. Me muut koetimme muistuttaa, että ensimmäisessä tapaamisessa oli yhteisesti sovittu, että käyttäisimme pohjana puolueiden prosentuaalista osuutta. Ja toivoimme edelleen noudatettavan tuota joensuulaista hyväksi havaittua tapaa paikkojen jaossa. Ilmeisesti kuitenkin osalla ryhmällä luottamus muihin oli vähäistä ja vallanhalu suurta, kun he halusivat teknisillä liitoilla parantaa neuvotteluasemiaan.
Viikko sitten kahden tunnin istumisella ei siis saatu päätettyä kuin se, että pidetään sentään kiinni toisesta joensuulaisesta paikkajakoperinteestä. Sen mukaisesti suurin ryhmä saa valita itselleen halunsa mukaan joko valtuuston tai kaupunginhallituksen puheejohtajuuden. Demarit valitsivat valtuuston puheenjohtajuuden, joten Keskusta sai kaupunginhallituksen puheenjohtajuuden.
Koska ensimmäiset neuvottelukerran saalis jäi vähäiseksi, niin päätettiin perustaa pienempi valmisteluryhmä. Tähän jokainen puolue lähetti yhden edustajan. Ryhmä teki pohjaesityksen paikkajaosta tämän sunnuntain neuvotteluihin. Pohjaesitys oli edelleen melko kaukana puolueiden prosentuaalisesta vaalituloksesta. Kolmen tunnin istumisella se saatiin kuitenkin väännettyä sellaiseen muotoon, että kaupunginhallituksen, lautakuntien ja johtokuntien jäsenet sekä puheenjohtajuudet saatiin jaettua eri ryhmien kesken. Tekniset vaaliliitot tehneitä puolueita käsiteltiin niiden yhteenlasketun äänisaalinsa mukaisesti. Eli ne saavat vielä käydä sisäiset neuvottelunsa ja jakaa paikkasaaliinsa keskenään.
Yhtiöiden osalta paikkaneuvotteluilta ei saatu päätökseen, vaikka alkuperäinen ajatus oli, että kaikki paikat jaettaisiin nyt kerralla. Yhtiöiden osalta päätettiin jatkaa neuvotteluita myöhemmin, sillä ilta tuskin olisi riittänyt sen savotan loppuunsaamiseksi.
Neuvotteluissa paikkajakoa tarkasteltiin ryhmissä siten, että kullekin pyrittiin saamaan prosentuaalinen osuus organisaation eri tyyppisissä osioissa. Siis tilaajapuolta, tuottajapuolta, lupa- ja viranomaistoimintaa, vaali- ja tarkastustoimintaa sekä yhtiöitä käsiteltiin omina lohkoina (nämä avattu kirjoituksen lopussa).
Osa tuottajapuolen sekä lupa- ja viranomaistoiminnan elimistä on alueellisia, joten ne vielä tulevat kasvattamaan etenkin maakunnallisesti suurimpien eli keskustan, demareiden ja perussuomalaisten prosentteja. Vaali- ja tarkastustoimen vaalilautakuntien kokoonpano on määritelty laissa. Tarkastuslautakunnan osalta Joensuussa ollaan linjattu, että kaikki valtuustopuolueet saavat sinne edustajansa. Näitä ei siten pitäisi laskea mukaan kokonaisosuuksiin.
Edustukset jakautuivat puolueiden/puolueliittoutumien kesken seuraavasti:
sdp+vas | kesk | kok | ps+kd | vihr | |
TILAAJAT | 34,1 | 22,0 | 17,1 | 17,1 | 9,8 |
TUOTTAJAT | 34,3 | 19,4 | 17,9 | 17,9 | 10,4 |
LUPA- JA VIRANOM.TOIMINTA | 28,6 | 28,6 | 21,4 | 14,3 | 7,1 |
YHTEENSÄ | 33,6 | 21,3 | 18 | 17,2 | 9,8 |
VAALI- JA TARKASTUSTOIMINTA | 25,0 | 16,7 | 16,7 | 25,0 | 16,7 |
YHTIÖT JA SÄÄTIÖT | |||||
VAALITULOS |
33,5 | 21,3 | 17,0 | 17,3 | 10,2 |
Jatkoneuvotteluissa yhtiöpaikkoja jaettaessa prosentit voidaan säätää kohdilleen. Myös piirienvälisten neuvotteluiden tulosten selvitessä saadaan lisätietoa siitä, mistä puolueesta joensuulaisedustus tulee.
* * *
Nämä paikkaneuvottelut olivat omalta kohdaltani neljännet. Täytyy sanoa, että huonompaan suuntaan ollaan menty. Jo viime kerralla prosentuaalisesti jaosta yritettiin lipsua, kun Kokoomus ja Perussuomalaiset tekivät teknisen vaaliliiton. Sitäkin paheksuttiin porukalla, mutta eipä se näyttänyt estävän tämänkertaisia liittoutumia.
Tekniset liittoutumat paikkaneuvotteluita varten ovat normaalia käytäntöä eri puolilla Suomea. Sinänsä on ymmärrettävää, että kukin ryhmä haluaa itselleen mahdollisimman paljon valtaa, jotta se pääsee tekemään äänestäjilleen lupaamiaan poliittiisia linjauksia.
Olen kuitenkin ollut erityisen iloinen siitä, miten Joensuussa neuvotteluissa on pyritty suhteellisen vaalitavan sijaan jakamaan paikat puolueiden prosentuaalisen vaalituloksen mukaan. Tämä on lisännyt ryhmien välistä luottamusta ja heijastanut paremmin äänestäjien tahtoa. Se on myös vähentänyt merkittävästi sitä poliittista pelaamista ja kähmintää, mitä tavalliset ihmiset politiikassa karsastavat. Siksi on erityisen sääli, että kulttuurimme Joensuussa on menossa pelaamisen suuntaan.
Jo viime kerralla esitettiin toiveita siitä, että jo ennen vaaleja ryhmien pitäisi sopia paikkajaon pelisäännöistä. Apuna voitaisiin käyttää tarpeeseen räätälöityä pistetaulukkoa, jossa kaikki paikat on pisteytetty. Vaalituloksen mukaisesti kukin ryhmä saisi jonkun pistepotin. Tämän pohjalta olisi sitten helppo käydä neuvotteluja siitä, mihin paikkohin mikäkin ryhmä haluaa pisteensä käyttää. Toivottavasti jo ensi kerralla saadaan tämä ajatus vietyä maaliin saakka, sillä valtuustokauden yhteistyön kannalta olisi hyvä, että kaikki kokevat paikkajaon oikeudenmukaiseksi.
* * *
Tilaajiin luetaan: valtuuston puheenjohtajat, kaupunginhallitus, henkilöstö- ja työllisyysjaosto, sosiaali- ja terveys tilaajajaosto, hankintatoimen johtokunta, kaupunkirakennelautakunta, joukkoliikennejaosto.
Tuottajiin luetaan: tuottajain neuvottelukunta, sosiaali- ja terveyslautakunta, yksilöasioiden jaosto, ympäristöterveydenhuollon jaosto, varhaiskasvatus- ja koulutuslautakunta, vapaa-ajanlautakunta, liiketoiminnan johtokunta, Joensuun työterveysliikelaitoksen johtokunta (piiritasolla jaettavat Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen johtokunta, Pohjois-Karjalan pelastuslaitoksen neuvottelukunta)
Lupa- ja viranomaistoimintaan luetaan: rakennus- ja ympäristölautakunta, tiejaosto (piiritasolla jaettava alueellinen jätelautakunta)
Vaali- ja tarkastustoimintaan luetaan: tarkastuslautakunta, keskusvaalilautakunta, kaupunginvaltuuston vaalilautakunta