Vaalipiirien yhdistäminen parantaa demokratiaa

VIHREÄ EDUSKUNTARYHMÄ, puhe 16.6.2015, ed. Mikkonen

Vaalipiiriuudistus on ollut pitkä prosessi. 2000-luvulla on istunut kaksi parlamentaarista ryhmää miettimässä, miten se pitäisi tehdä. Jo ennen sitä asiaa oli fundeerattu useaan kertaan. Mistään äkillisestä, viime hallituskauden valtasuhteista nousseesta asiasta ei siis ole kyse.

Sen jälkeen, kun vaalipiirit luotiin, on muuttoliikkeen myötä tullut suuria muutoksia vaalipiirien edustajamäärään. Se on johtanut siihen, että äänikynnykset pienissä vaalipiireissä on nousseet kohtuuttoman korkeaksi. Esimerkiksi kuuden edustajan vaalipiireissä äänikynnys on ollut jopa 15%:n luokkaa. Se on tarkoittanut sitä, että äänestäjät ovat joutuneet taktikoimaan. He eivät ole voineet äänestää sitä, ketä haluavat, jos uhkana on ollut äänen meneminen hukkaan.

 

Olen tehnyt vaalikampanjaa pienessä ja suuremmassa vaalipiirissä. Ero vaalikentällä on erittäin merkittävä. Äänestäjä ei halua antaa sellaiselle puolueelle, jonka läpimenomahdollisuudet ovat olemattomat, vaikka puolue arvoiltaan olisi häntä lähimpänä. Vaan siinä tapauksessa he valitsevat vasta toiseksi tai kolmanneksi paremman vaihtoehdon.

 

Viime vaalikaudella tehtiin vaalipiirien yhdistämisiä. Pohjois-Karjala ja Pohjois-Savo yhdistettiin. Samoin Etelä-Savo ja Kymi. Tämän ansiosta Itä-Suomessa äänikynnys laski kohtuulliselle tasolle, Savo-Karjalassa vajaaseen kuuteen prosenttiin.

 

Yhdistämiseen liittyi yleisiä pelkoja siitä, että pienempien maakuntien edustajien osuus heikkenee, edustajat tulevat vain suurista kaupungeista tai vaalikampanjoiden kustannukset nousevat merkittävästi.

 

Nyt kun vaalit uusilla vaalipiireillä on tehty, voidaan todeta, etteivät nämä uhat toteutuneet. Edustajia on entiseen tapaan molemmista maakunnista kattavasti, edustajien alueellinen edustavuus vaalipiirin sisällä on parempi ja vaalikampanjan kulut eivät karanneet käsistä.

 

Esimerkiksi Savo-Karjalan vaalipiiristä läpimenneiden kampanjakulujen haarukka ennakkoilmoitusten perusteella on noin 13 000-50 000 euroa. Neljä vuotta sitten Pohjois-Karjalan vaalipiirissä läpimenneillä kampanjat olivat paljon suurempia, pienin budjetti oli luokkaa 15 000 euroa, kolmella edustajalla budjetti oli yli 60 000 euroa, näistä kahdella yli 70 000 euroa.

 

Etenkin Satakunnan vaalipiirissä äänikynnys on kohonnut enemmän kuin on kohtuullista, ja varmasti yhdistäminen on siellä järkevää. Myös Lapin vaalipiirissä äänikynnys on kohtuuton. Alueen laajuuden kannalta yhdistäminen siellä ei kenties kuitenkaan ole paras keino.

 

Selvää kuitenkin on, että vaalijärjestelmä kaipaa edelleen uudistamista. Nyt kansalaisten ääni ei ole yhtä arvokas eri puolilla maata.

 

Voi olla, että vaalijärjestelmää uudistettaessa vaalipiirien yhdistäminen ei ole paras keino, mutta sen on yksi mahdollinen keino, eikä sitä pidä sulkea pois. Etenkin kun myöskään vaihtoehtoista mallia, tasauspaikkajärjestelmää, ei ole täällä oltu valmiita edistämään.

 

Tämän vuoksi esitetty perustuslakimuutos pitää tehdä. Se antaa väljyyttä ja mahdollisuuksia miettiä miten vaalijärjestelemää uudistetaan ilman, että se pakottaa mihinkään.

 

Julkaistu 16.6. myös Vihreiden blogissa.