Uusia keinoja työllistämiseen

Työllisyys ei parane työttömiä kyykyttämällä. Se paranee tukemalla uusien työpaikkojen syntymistä. Tämä toivottavasti selviää syksyn aikana vielä hallituspuolueillekin, kun ne miettivät uusia työllistämisen keinoja.

Erityisesti vanhempien miesten työllistämiseen tarvitaan uusia keinoja. Meillä yli 50-vuotiaiden miesten työllisyys on heikompaa kuin muissa Pohjoismaissa. Rakennemuutos on vienyt heiltä monelta työpaikan ja työttömyys on pitkittynyt.

Tiedämme, että tekemätöntä työtä on paljon, ja että työn mukana tuleva yhteisöllisyys on tärkeää ihmisten hyvinvoinnille. Lisäksi pitkä työura varmistaa suuremman eläkekertymän ja estää ihmisten putoamisen köyhyyteen eläkkeelle jäätyään. Siksi on tärkeää luoda uusia räätälöityjä keinoja ikääntyneiden työttömien työllistämiseen.

On tosiasia, että ikääntyneistä pitkäaikaistyöttömien on vaikea työllistyä avoimille markkinoille. Sen vuoksi välissä tarvitaan kätilöintiä. Yli 50-vuotiaille voitaisiin kehittää nuorten Sanssi-kortin tyyppinen palkkatukimalli, joka kannustaisi työnantajia heidän palkkaamiseen. Tuki voisi olla portaittainen ja sen myöntämisen nykyistä helpompaa ja osittain automaattista.

Välityömarkkinoita pitää vahvistaa. Järjestöissä ja julkisella sektorilla voidaan tarjota tuettua ja mielekästä työtä pitkään työttömänä olleille. On fiskumpaa tukea työpaikkojen syntymistä välityömarkkinoille kuin maksaa työttömyyskorvausta pitkäaikaistyöttömälle.

Yli kuusikymppisistä pitkäaikaistyöttömistä vain prosentti työllistyy avoimille markkinoille. Hallitus on päättänyt ratkaista asian siirtämällä pitkään työttömänä olleet eläkeikää lähestyvät eläkkeelle. Ratkaisu on inhimillinen pitkään työttömille olleille. Moni on turhaan vuosikausia etsinyt työtä tuloksena vain satunnaiset työllistämistöiden jaksot.

Lex Lindström kuitenkin sisältää väärän viestin työnantajille. Se antaa ymmärtää, että tiukan paikan tullen ikääntyneet työntekijät voidaan ensimmäisenä sysätä kilometritehtaalle ja valtio jossain vaiheessa siirtää heidät eläkkeelle. Samaa keinoahan on käytetty aiemminkin. Parempi ratkaisu olisi ollut taata heille pysyvä palkkatuki.

Mitä nopeammin työttömäksi jäänyt työllistyy, sen parempi. Etenkin ikääntyneiden kohdalla pitkittynyt työttömyys on kohtalokasta. Siksi ansiosidonnaista työttömyysturvaa pitäisi voida käyttää starttirahana ja työllistämissetelinä. Pienyrittäjien mahdollisuuksia palkata ensimmäinen työntekijä tulee tukea vapauttamalla työnantaja palkkaamisen sivukuluista vuoden ajaksi. Suomessa on yli 170 000 yhden hengen yritystä, joten siellä on potentiaalia uusien työpaikkojen syntymiseen.

Vielä on monta kiveä jotka voidaan kääntää, jotta ihmisille saadaan luotua työtä. Työllistämisasteen nostamiseksi ei pidä tyytyä vain vanhoihin keinoihin vaan tarvitaan myös pussillinen uusia.

Teksti on julkaistu Radio Rexin blogissa 13.9.2016