Turha kylä ilman Jokelaa

Tänään käsiteltiin valtuustossa vihdoin keskustan osayleiskaava, joka viime kuussa jätettiin pöydälle. Suurinta kiistaa ja intohimoja aiheuttivat rakennussuojelukysymykset, ennen kaikkea Jokelan kohtalo.

Päätös Jokelan osalta oli tyly. Valtuusto päätti äänin 36-21 (yksi tyhjä, yksi poissa), ettei Jokelan kiinteistöä merkitty suojeltavaksi.

Vihreät, vasemmisto ja persut olivat yhtenäisesti suojelun kannalla. Keskustalaisista puolestaan jok’ikinen vastusti suojelua. Kokoomuksesta ei löytynyt kuin yksi suojelun puolustaja. Kd:n ryhmästä toinen valtuutettu kannatti, toinen vastusti suojelua. Demareiden 19:n valtuutetun ryhmästä suojelun puolesta äänesti seitsemän, yksi äänesti tyhjää ja loput 11 vastustivat suojelua.

Olen todella pettynyt valtuuston päätökseen. Luulen, että kaikki valtuutetut eivät edes ihan tarkalleen tienneet, miten merkittävää päätöstä oltiin tekemässä. Ainakin yksi valtuutettu totesi heti päätöksen jälkeen valtuuston pitäessä taukoa jouluruokailun merkeissä, että jos hän olisi ymmärtänyt, miten merkittävä Jokelan suojelupäätös oli monille joensuulaisille, niin hän olisi painanut vähintäänkin tyhjää.

Toinen valtuutettu taas totesi, että hänellä oli sormet äänestyksen alkaessa molemmilla nappuloilla ja ihan viime hetkellä hän painoi suojelua vastustavaa vihreää nappia ärsytyksen puuskassa, kun lehtereillä ollut yleisömassa hermostutti. Hän oli helpottunut äänestystuloksen nähtyään, ettei päätös jäänyt yhdestä äänestä kiinni.

Mitäköhän tähän nyt sanoisi. Ainakin sen, että ihmisten äänestyspäätösten taustalla voi olla ihan mitä tahansa, eikä se kaikki aina ole käsitettävissä arkijärjellä.

Keskustalaiset kiistivät, että heillä olisi ollut ryhmäpäätös asiasta. He nyt kaikki vaan olivat yksinkertaisesti sitä mieltä, ettei Jokelan rakennusta pidä suojella, koska sen omistaja KKES vastustaa sitä. Mitäpä siinä poliittista valtaa sen kummemmin sitten käyttämään. Tai miettimään kulttuurihistoriallisia arvoja, kansalaisten mielipiteestä nyt puhumattakaan. Onhan meillä karjalaisten maakuntien yhteinen vankka toimija KKES. Sehän on vähän kuin PKO, aina maakunnan asialla.

Jos KKES olisi fiksu, niin se huolehtisi ravintolan säilymisestä ja keräisi ne pisteet kotiin, mitä vielä kerättävissä on. Valitettavasti en vain usko että se tekee sen. Sille selvästikin tärkein arvo on vain raha ja tämän se oli saanut yllättävän hyvin iskostettua valtuutettujen päähän.

Kokoomuksesta olisin luullut löytyvän enemmän kuin yksi kaupunkikulttuurin ymmärtäjä. Toki he piiloutuvat luontevasti omistusoikeuden loukkaamattomuuden vaateen taakse. Mutta kyllähän siitä porukasta pitäisi oikeasti löytyä myös enemmän ymmärrystä kulttuuriravintolan hengelle ja historialle. Missä olivat kokoomuksen sivistysiiven edustajat?

Demareiden kantaan olen todella pettynyt. He olivat kirjanneet kuntavaaliohjelmaansa kaksi kuukautta sitten seuraavaa: “Maan yritysystävällisimmäksi pyrkivällä kaupungilla ei yksinkertaisesti ole varaa menettää kulttuurisesti tunnetuinta paikkaansa, Wanhan Jokelan kiinteistöä (…)”. Tämän kirjauksen ansiosta demariryhmällä olikin prosessin aiemmissa käsittelyvaiheissa ryhmäpäätökset  Jokelan suojelusta ja he äänistivätkin sen mukaisesti niin kaupunkisuunnittelulautakunnassa kuin kaupunginhallituksessa. Nyt valtuuston ratkaisevassa kokouksessa ryhmäpäätös oli kuitenkin purettu ja kaikki saivat äänestää miten tahtoivat. Tulos oli, että ryhmän 19:sta valtuutetuista vain 7 äänesti suojelun puolesta.

Olisi mielenkiintoista tietää, mikä tai kuka on saanut heidän kantansa niin totaalisesti muuttumaan? Sain jo fb:n puolella opastusta, että kirjaus vaaliohjelmaan oli äänestyksen tulos, eikä kaikki siihen olleet sitoutuneet. Miksi sitten kirjata sellaista vaaliohjelmaan, kun satavarmasti oli tiedossa, että kyseinen äänestys tulee eteen?

Juu, ja iloitaan niistä seitsemästä demarista, jotka äänestivät suojelun puolesta. Ja sälytetään syy keskustan ja kokoomuksen niskaan, kun siellä oli paljon enemmän vastustajia. Ei ole syytä mustamaalata ketään. Ettekö te tiedä, että vaaliohjelmat nyt on vaan semmoista sanahelinää, johon kirjataan täkyjä, joilla halutaan saada ääniä. (ironiaa)

Ja ironiaa oli muuten sekin, että noin vartti Jokelan suojeluäänestyksen jälkeen esiteltiin tarkastuslautakunnan valtuutetuille laatiman kyselyn tuloksia. Siinä yhtenä asiana nousi valtuutettujen huoli kansalaisten äänen kuulumisesta päätöksenteossa ja kuntalaisten osallistumisesta päätöksentekoon. Ja juuri kun olimme saaneet todistaa laajinta kansalaisliikettä Joensuussa moneen vuoteen – ja päättäneet aivan toisin, mitä he esittivät.

Muulta osin kuin Jokelan kohdalta olen osayleiskaavaan tyytyväinen. Ja todennäköisesti edelleen liian tunnekuohuksissa tämän tekstin kirjoittamiseksi. Mutta menköön.