Epävakaassa maailmassa tarvitaan visiota sellaisesta Euroopasta ja unionista, joka mahdollistaa jokaiselle hyvän ja turvallisen elämän. Tämä vaatii periksiantamatonta työtä yhteisten arvojemme puolesta. Yksi niistä on tasa-arvo.
Kuluneen kesän uutisia hallitsivat perussuomalaisten rasistiset kannanotot, niistä seurannut hallituskriisi sekä laaja keskustelu demokratian tilasta ja toisaalta valtaapitävien vastuusta. Opposition välikysymyksen välttääkseen pääministeri Orpo päätti antaa tiedonannon yhdenvertaisuuden, tasa-arvon ja syrjimättömyyden edistämisestä suomalaisessa yhteiskunnassa, niin sanotun rasismin vastaisen tiedonannon. Sillä hallitus haluaa vakuuttaa, että ei katso rasismia läpi sormien.
Suomeen saapuu tällä hetkellä paljon Venäjän Ukrainassa aloittaman hyökkäyssodan jaloista paenneita ihmisiä. Meidän on annettava heille kaikille mahdollisuus turvalliseen arkeen taustasta, ihonväristä tai äidinkielestä riippumatta. Suomessa ei ole sijaa minkäänlaiselle rasismille.
Eriarvoisuus on lisääntynyt. Emme saa antaa Suomen luisua kohti luokkayhteiskuntaa. Kasvaviin tulo-, varallisuus- ja terveyseroihin tulee puuttua. Tasa-arvoinen yhteiskunta ei hukkaa kenenkään mahdollisuuksia eikä jätä ketään syrjään.
Useat Kansaneläkelaitoksen viimeaikaiset kilpailutukset ovat herättäneet oikeutettua kritiikkiä palveluja käyttävien joukossa ja omaisissa. Viimeksi vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen kilpailutuksessa hinnalle oli pantu 80 % painoarvo, kun aiemmin hinnan ja laadun suhde oli 50/50. Lapsivaikutusten arviointi oli jätetty tekemättä ja monet asiakkaat kokivat kilpailutuksen ratkaisut epäinhimillisinä.
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen kommentoi sanomalehti Karjalaisen uutista, jonka mukaan kolme neljäsosaa kansanedustajista kannattaa translain uudistamista varmasti tai todennäköisesti.
Arvoisa rouva puhemies!
Vammaisilla ihmisillä, kuten meillä kaikilla, on oikeus hyvään elämään, ja sen toteutuminen edellyttää, että vammaisilla itsellään on myös oikeus päättää, missä ja miten he haluavat elämänsä elää.
Vammaisten ihmisten elämänmittaisten ja välttämättömien palveluiden kilpailuttaminen kaventaa tätä itsemääräämisoikeutta.
Arvoisa puhemies,
“Suomi elää hyvinvointivaltion alisuoriutumisen aikaa.” Näin sanoo lapsiasiainvaltuutettu Tuomas Kurttila ensimmäisessä kertomuksessaan eduskunnalle.
“Emme riittävästi onnistu nostamaan heikossa asemassa olevia lapsia hyvinvoinnin, lahjakkuuden ja sosiaalisen nousun kärryille. Tästä kärsivät kaikki,” hän jatkaa.
Lapsiasiainvaltuutetun viesti on vakava.
Kansanedustajat Johanna Karimäki ja Krista Mikkonen jättivät tänään kirjallisen kysymyksen kehitysvammaisten ihmisten työllistymisestä. Kysymyksen taustalla on Kehitysvammaliiton #tavoitteenatyö-kampanja, jossa kehitysvammaisia nuoria on ollut viikon ajan tet-harjoittelussa eduskunnassa.
– Kehitysvammaisten työllisyysaste Suomessa on vain 2 %. Se on aivan liian vähän. Tällä hetkellä tuhansia kehitysvammaisia henkilöitä jätetään työelämän marginaaliin tai täysin ulkopuolelle, huomauttaa eduskunnan vammaisasiain yhteistyöryhmän puheenjohtajana toimiva Karimäki.
Arvoisa puhemies,
Nyt esitettyyn valinnanvapausmalliin liittyy perustavanlaatuisia ongelmia, jotka estävät sote-uudistuksen yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden saavuttamisen. Lisäksi järjestelmä on niin sotkuinen, että muutosprosessi tulee olemaan erittäin kivullinen.
Sote-uudistuksen alkuperäinen tavoite oli parantaa kaikkien suomalaisten perusterveydenhuoltoa, kaventaa terveyseroja ja varmistaa palveluketjujen toimivuus. Nyt ollaan luomassa järjestelmä, jossa käy päinvastoin