Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuosi sitten ja sodan vaikutukset ulottuvat kaikkialle maailmaan. Suomessa sodan seuraukset osuvat koviten Itä-Suomeen. Yhteydet rajan yli ovat katkenneet niin kaupankäynnissä, matkailussa kuin kehittämistyössä. Se tuntuu yritysten ja ihmisten arjessa.
Venäjän julma hyökkäyssota jatkuu Ukrainassa jo seitsemättä kuukautta. Sen aikana tuhannet ovat menettäneet henkensä ja miljoonat joutuneet pakenemaan maasta. Iskut siviilejä kohtaan ovat tällä viikolla kiihtyneet.
Ukrainalaisten sijoittuminen ympäri maata tarkoittaa, että maaseudun yrityksillä, yhteisöillä ja kunnilla on ollut suuri rooli ukrainalaisten auttamisessa. Etenkin maatilat ovat olleet keskeisessä asemassa.
Hintojen noustessa hallitus on tukenut pienituloisia korottamalla esimerkiksi toimeentulotukea ja pienimpiä eläkkeitä. Vastaava korotus on hallituksen budjettiriihessä ulotettava myös pakolaisten vastaanottorahaan. On Suomen velvollisuus auttaa Ukrainasta paenneita.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on muuttanut maailmaa. Elämme nyt uudenlaista aikaa, jonka vaikutukset heijastuvat monella tapaa Itä-Suomeen.
Turvallisuusympäristömme on muuttunut tänä keväänä merkittävästi. Sen myötä riski erilaisiin häiriötilanteisiin, mukaan lukien vieraan valtion vihamieliset vaikuttamisyritykset, on kohonnut.
Nato on poliittinen ja sotilaallinen liitto, jonka tehtävänä on edistää jäsenvaltioidensa turvallisuutta. Aiemmin Nato on ollut lähinnä sotilaallinen puolustusliitto, mutta nykyisin sen sateenvarjon alla edistetään myös siviilivalmiutta ja jäsenmaiden kriisinkestävyyttä. Vakavissa kriisitilanteissa, kuten Ukrainassa, on nähty, että aseellinen puolustus tarvitsee tuekseen siviiliyhteiskunnan toimintoja kuten viestiyhteyksiä, logistiikkaa, puhdasta vettä, väestönsuojelua ja pelastustoimia.
Suomen puolustaminen on paljon enemmän kuin aseellista toimintaa. Suomen Nato-jäsenyys vahvistaisi myös ei-sotilaallista varautumistamme.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt näkyväksi, miten vahvasti olemme edelleen riippuvaisia fossiilisista polttoaineista. Öljyn hinnannousu tuntuu niin bensapumpulla kuin monen kodin lämmityslaskussa.
Kriisin keskellä yhä useampi on ymmärtänyt, että puhtaaseen energiaan siirtyminen kannattaa paitsi ilmaston, myös maamme energiaomavaraisuuden ja turvallisuuden näkökulmasta. Hajautettu, puhtaaseen ja kotimaiseen kestävästi tuotettuun energiaan perustuva järjestelmä kestää paremmin kriisejä.
Heimo Riikonen kysyi (Karjalainen 17.3.), miten Suomi on varautunut hybridiuhkiin.
Aivan samoin kuin olemme varautuneet aseelliseen hyökkäykseen, olemme varautuneet muuhun Suomen suvereniteettia loukkaavaan ja uhkaavaan toimintaan, kuten hybridivaikuttamiseen.