Tänään eduskunnassa käsiteltiin oppositiopuolueiden vaihtoehtobudjetteja. Ne ovat osoitus siitä, että vaihtoehtoja hallituksen politiikalle on olemassa.
Budjetissa jokainen euro on arvovalinta. Vihreiden valinta on kaventaa tuloeroja, panostaa koulutukseen ja torjua ilmastonmuutosta.
Pitkään odotettu päätös junaliikenteen jatkosta on vihdoin tehty. Päätös on tyly. Onneksi sentään Joensuu-Nurmes vuorot säilyvät toistaiseksi entisellään, sen sijaan yhteys Varkauteen jää vain yhden vuoron varaan. Maaliskuun 27. päivän jälkeen Joensuusta pääsee junalla Pieksämäelle ja sitä kautta edelleen poikkiradalle Pieksämäki-Jyväskylä-Tampere-Seinäjoki/Turku vain kerran päivässä.
YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan lasta koskevia päätöksiä tehtäessä on ensisijaisesti otettava huomioon lapsen etu. Sopimuksen mukaan lasta ei saa syrjiä minkään hänen itsensä tai vanhempiinsa liittyvän seikan perusteella. Varhaiskasvatus on lapsen oikeus, jonka ei pidä olla riippuvaista vanhempien työstä ja sen muutoksista. Hallitus on esityksessään subjektiivisen päivähoito-oikeuden poistosta täysin sivuuttanut lapsen oikeudet. Ainoa perustelu päivähoito-oikeuden poistolle on säästöt. Mitään muuta näkökulmaa ei ole tarkasteltu.
Kysyin viime kuussa liikenneministeri Anne Berneriltä (kesk.) Pohjois-Karjalan liikenneyhteyksien tulevaisuudesta kirjallisella kysymyksellä. Vaikka vastausta ei ole vielä kuulunut, jo nyt on selvää, että korvaavia liikenneyhteyksiä ei saada ennen junavuorojen loppumista. Viimeiset junavuorot kulkevat maaliskuussa, mutta uudet toimijat aloittaisivat käytännössä vasta ensi vuoden lopussa. Miten liikkuminen tapahtuu huhtikuun ja joulukuun välissä?
Arvoisa puhemies,
Elämme taloudellisesti tiukkoja aikoja. Talouden tasapainottaminen vaatii toimenpiteitä, sitä ei kukaan kiellä. Valtiovarainministeri kehotti luomaan tulevaisuuden uskoa. Itse hallitus kuitenkin vetää mattoa lastemme ja nuortemme sekä koko Suomen tulevaisuudelta kohdistamalla rajuja leikkauksia koulutukseen.
Koulutusleikkaukset koskevat kaikkia koulutuksen tasoja varhaiskasvatuksesta tutkimukseen, vaikka viime viikolla tässä salissa hallitus yritti naamioida koulutusleikkaukset kehittämiseksi. Rajut leikkaukset koulutuksesta tarkoittavat suurempia ryhmäkokoja, vähemmän tukea oppilasta kohden, vähemmän yksilöllistä opetusta.
“Hoidin lapset kotona ja sitten pitkään perhepäivähoitajana hankin perheelle vähän lisätienestiä. Palkka oli todella pieni, miehen palkka riitti mukavaan elämään. Nyt leskenä tilanne onkin aivan toinen. Pienellä eläkkeellä on vaikea tulla toimeen. Kyllä se yllätti, kuinka sain haudata elintason samalla kun hautasin mieheni uurnan.
Onhan se vaikeaa mennä leipäjonoon. Toisaalta hyvähän se on, että saa myös kuun lopulla syödä. Sitä aina ajatteli, että köyhät on vain laiskoja vätyksiä. Aika kovalla kädellä maailma opettaa nöyryyttä.”
Viisi syytä, miksi kirjastoja tarvitaan:
1) Kirjastot ovat kansallisaarre: suomalaisten kirjastojen
kirjat ovat maailman lainatuimpia ja kirjastot ovat
maailman käydyimpiä.
2) Kirjastot ovat demokraattisia: koko kansa käyttää
tätä kulttuuripalvelua
Pitäisikö sinusta ekaluokkalaisella olla Aapinen ja syksyn matikankirja? Vai olisiko sittenkin parempi hankkia matikankirjat sekä syksyksi että kevääksi ja unohtaa Aapinen? Tai jos Aapisen lisäksi hankkisi matikankirjan vain kevätlukukaudeksi?