Vuonna 1997 voimaan tulleeseen nykymuotoiseen metsälakiin tehtiin muutoksia kuusi vuotta sitten. Muutosten tavoitteena oli muun muassa lisätä metsänomistajan valinnanvapautta, parantaa metsätalouden kannattavuutta, turvata monimuotoisuutta ja metsien terveyttä. Luken johdolla tehty arviointi lain muutosten vaikutuksista valmistui pari viikko sitten.
Suomalaisessa keskustelussa on kestoaiheensa. Puhe käy työllisyydestä, terveydestä ja taloudesta vuodesta toiseen. Rinnalle yhtenä tulokkaana on noussut keskustelu metsistä – hyvä niin. Itse asiassa metsät liittyvät myös jokaiseen edellä mainittuun yhteiskunnallisen keskustelun peruskiveen.
Luonto ja metsät ovat meille suomalaisille tärkeitä. Ihmiset nauttivat luonnonrauhasta ja luonnossa liikkumisesta. Metsillä on myös merkittäviä terveyttä ja hyvinvointia parantavia vaikutuksia.
Kansallispuistot ovat Suomen arvokkaimpia luontohelmiä, ja niiden kävijämäärät ovat olleet vahvassa nousussa koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Siksi on erinomaista, että osana hallituksen luonnonsuojelurahoituksen vahvistumista voidaan kansallispuistojen ja muiden valtion omistamien luontoalueiden retkeilyrakenteita, kuten pitkospuita ja polkuja, kunnostaa. Kansallispuistoihin on kertynyt iso korjausvelkaa, jota aiotaan nyt maksaa takaisin.
Suomalaisten mielenmaisemassa luonnolla ja metsillä on vahva sija. Yli 90 prosenttia suomalaisista pitää luontoa tärkeänä, kokee sen olevan olennainen osa kansallista identiteettiä ja uskoo luonnon lisäävän hyvinvointia ja terveyttä.
Tämä käy ilmi ympäristöministeriön vuonna 2018 teettämästä kyselytutkimuksesta, jossa selvitettiin suomalaisten luontosuhdetta. Luonto on siis valtaosalle suomalaisista tärkeä ja läheinen asia!
Metsäkato on noussut puheenaiheeksi vastikään julkaistun IPCC:n erikoisraportin myötä.
Metsää raivataan yhä enemmän rakentamisen, maatalouden ja muun toiminnan tieltä kaikkialla maailmassa. Tämä pienentää hiilinielua ja heikentää luonnon monimuotoisuutta. Myös meillä Suomessa metsää muutetaan muuhun käyttöön vuosittain noin 20 000 hehtaaria.
Metsäkadon ehkäisemiseksi on syytä ottaa kaikki keinot käyttöön. Yksi sellainen on kestävä biokaasuntuotanto.
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen sanoi Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa Helsingissä 28.4. pitämässään puheessa olevansa tyytyväinen, että hallitustunnustelija Rinteen puolueille antamissa kysymyksissä ilmastonmuutos nousi vahvasti esille.
Mahtaako johtua lähestyvistä vaaleista vai mistä, että muiden puolueiden jäsenet levittävät virheellistä tietoa Vihreiden tavoitteista. Toimitusministeriön maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä väitti (Matti ja Liisa 28.3.) että Vihreät vastustaisivat metsänhoitoa ja tavoitteenamme olisi museoida metsät. Näin ei ole. Metsät ovat hyvä uusiutuva raaka-aine, joka on aina ollut suomalaisten niin henkisen kuin taloudellisen hyvinvoinnin lähde.
Hallitus on päättänyt nostaa Metsähallituksen tulostavoitetta ennätyskorkeuteen, lähes 149 miljoonaan euroon, kun se budjetin hyväksymisen yhteydessä oli 110 miljoonaa ja viimevuotinen tavoite oli vajaa 100 miljoonaa. Tulostavoitteen saavuttaminen tarkoittaa yhä lisääntyviä hakkuita valtion omistamissa metsissä.
Joukko vihreiden kansanedustajia jätti ministerille kirjallisen kysymyksen (viestin liitteenä), selvittääkseen aikooko hallitus ryhtyä toimiin kesällä lintujen pesimäaikana tapahtuvien hakkuiden kieltämiseksi. EU-komissio on todennut pitävänsä Suomessa omaksuttua kesähakkuiden sallimista EU-oikeuden vastaisina.
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen vaati toimia luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi, hakkuumäärien rajoittamiseksi ja kaivoslain tiukentamiseksi puheessaan Vihreiden puoluevaltuuskunnan kokouksessa Helsingissä 17.11.2018.