Puhuttaessa suomalaisen luonnon monimuotoisuudesta katse kääntyy usein metsiin. Ei ihme, sillä metsät peittävät maa-alastamme yli neljä viidesosaa ja metsien käyttö on voimakasta. Suuri osa lajeistamme elää metsässä ja muutokset metsien rakenteessa heijastuvat niiden elinmahdollisuuksiin. Uhanalaisista lajeistamme kolmannes onkin metsien lajeja.
Hyvät taiteen ja luonnon ystävät!
Taide on keino välittää luontoelämyksiä ja keino vaikuttaa meidän suhtautumiseen luontoon ja siitä huolehtimiseen. Tänään pääsemme nauttimaan Jouni Erolan ja Jarno Artikan upeista, suorastaan henkeäsalpaavasta kuvista, jotka tuovat luonnon ja sen lajit lähelle. Jopa paljon lähemmäksi, mitä itse useinkaan pääsemme luonnossa liikkuessa. Kiitos, että olette osanneet vangita nämä upeat luontoelämykset meidän nautittavaksemme.
Vuoden lopulla saimme huonoja uutisia. Luonnonvarakeskuksen mukaan metsiemme hiilinielu on pienentynyt niin paljon, että maankäyttösektorista on kokonaisuudessaan tullut päästölähde. Metsät sitovat ilmakehästä vähemmän hiiltä kuin sitä vapautuu ilmaan muusta maankäytöstä.
EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on, että luonnon tilaa parantavat toimet kattaisivat 20 prosenttia EU:n maa- ja merialasta vuoteen 2030 mennessä. Näitä toimia olisivat muun muassa rehevöityneiden järvien kunnostaminen, valjastettujen virtojen vapauttaminen ja ojitettujen soiden ennallistaminen.
Luonnon monimuotoisuus hupenee tällä hetkellä nopeammin kuin koskaan aiemmin ihmislajin historiassa. Samalla vaurautta on enemmän kuin koskaan. Luontokadolla on uhkaavia seurauksia ihmisten terveyteen, elinkeinoihin ja talouteen. Näin voi tiivistää professori Partha Dasguptan viime vuonna julkaiseman raportin.
Poikkeukselliset helteet ovat koetelleet eteläistä Eurooppaa viime päivinä. Lämpötila on noussut yli 40 asteen, vaikka kesä on vasta alussa. Pahimmillaan kuumuus voi olla kohtalokasta. Esimerkiksi vuonna 2003 helleaallot aiheuttivat Länsi-Euroopassa kymmeniä tuhansia ennenaikaisia kuolemia.
Suomen kaikista metsäluontotyypeistä kolme neljästä on uhanalaisia.
Uhanalaisista lajeistamme joka kolmas elää ensisijaisesti metsässä.
Suurin yksittäinen syy suomalaisen luonnon lajien häviämiseen on vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen, metsätalous yleensä ja lahopuiden väheneminen sekä metsien puulajisuhteiden muutokset.
EU:n komissio on julkistanut esityksen uudeksi metsästrategiaksi. Metsästrategia synnytti Suomessa vilkasta keskustelua ja kirjavia väitteitä jo ennen julkistamistaan. Luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen huomioiminen ei tarkoita sitä, että EU sosialisoisi Suomen metsiä.
Vuonna 1997 voimaan tulleeseen nykymuotoiseen metsälakiin tehtiin muutoksia kuusi vuotta sitten. Muutosten tavoitteena oli muun muassa lisätä metsänomistajan valinnanvapautta, parantaa metsätalouden kannattavuutta, turvata monimuotoisuutta ja metsien terveyttä. Luken johdolla tehty arviointi lain muutosten vaikutuksista valmistui pari viikko sitten.
Suomalaisessa keskustelussa on kestoaiheensa. Puhe käy työllisyydestä, terveydestä ja taloudesta vuodesta toiseen. Rinnalle yhtenä tulokkaana on noussut keskustelu metsistä – hyvä niin. Itse asiassa metsät liittyvät myös jokaiseen edellä mainittuun yhteiskunnallisen keskustelun peruskiveen.