Lähes jokainen suomalainen liikkuu luonnossa, ja retkeilyn suosio on kasvanut huimasti viime vuosina. Yhä useampi suuntaa hakemaan luontoelämyksiä myös omia lähimetsiä kauempaa. Tämä avaa uusia mahdollisuuksia harvaan asutun maaseudun luonnonkauniille kunnille.
Hallitus on antanut tänään eduskunnalle esityksen Sallan kansallispuiston perustamisesta. Sallasta tulisi Suomen 41. kansallispuisto. Sallan kansallispuistoksi esitettävällä alueella luonnonkauniit vanhat metsät, suot ja vaaramaisemat kohtaavat vaikuttavan rotkolaakson. Alueelle voi matkata julkisilla liikennevälineillä perille asti, mikä tukee kestävää, vähähiilistä matkailua.
Teimme hallituksessa historiallisen periaatepäätöksen laajoista ja monipuolisista luonnonsuojelutoimista. Aiomme suojella, ennallistaa, kunnostaa ja hoitaa kymmeniä tuhansia hehtaareja arvokkaita elinympäristöjä laajentamalla viime vuonna aloittamaamme menestyksekästä Helmi-elinympäristöohjelmaa vuoteen 2030 asti. Päätös asettaa suuntaviivoja koko vuosikymmenen luonnonsuojelutyölle. Tavoitteenamme on luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen.
Luonnon monimuotoisuuden suojeluun on tällä hallituskaudella tartuttu toden teolla ja tulokset puhuvat puolestaan. Luonnonsuojelun ennätyskorkean rahoituksen ansiosta olemme suojelleet, ennallistaneet ja kunnostaneet Suomen luonnon helmiä. Pelkät suojelutoimet eivät kuitenkaan riitä. Luonto ja sen huomioiminen tulee ottaa osaksi kaikkea päätöksentekoa.
Valkoposkihanhikeskustelu käy vilkkaana. Kaikilla on muistissa viime kevään poikkeuksellinen tilanne, joka pysäytti hanhet tavallista pidemmäksi aikaa itäisen Suomen pelloille. Seurauksena olivat mittavat vahingot viljelijöiden työlle, omaisuudelle ja jaksamiselle.
Ympäristöministeriö ja maa- ja metsätalousministeriö lähtivät yhdessä ratkaisemaan ongelmaa perustamalla valkoposkihanhityöryhmän, joka ehdotti liudan toimia vahinkojen ehkäisemiseksi. Niiden toteutukseen ryhdyttiin heti. Esimerkiksi poikkeuslupia hanhien karkottamiseksi laitettiin välittömästi täytäntöön ja lupien sähköistä hakujärjestelmää sekä ohjeistusta kehitettiin.
Uhanalaisille vaelluskaloille vapaana virtaava vesi on välttämättömyys. Elvytämme nyt vaelluskalakantoja historiallisen paljon korotetun luonnonsuojelurahoituksen turvin. Kalateiden rakentamista ja vaellusesteiden purkamista tuetaan sekä vesilakia tullaan päivittämään.
Kohtaamme politiikassa ja päätöksenteossa maailman monimutkaisuuden. Vaikka julkisessa keskustelussa ongelmat pelkistyvät joskus mustavalkoiseksi vastakkainasetteluksi, todellisuudessa yhteiskuntamme haasteet ovat yhteenkietoutuneita ja ylittävät hallinnonalojen rajat.
Luontokato ja ilmastonmuutos ovat esimerkkejä ongelmista, jotka lävistävät yhteiskunnan eri alueet ja muuttuvat nopeasti. Näiden ongelmien ratkomisessa päättäjät ja päätösten valmistelijat tarvitsevat vahvaa tukea tiedeyhteisöltä.
Käynnissä oleva kansainvälinen monimuotoisuusviikko muistuttaa luonnonkirjon tärkeydestä. Luonto köyhtyy huolestuttavaa vauhtia. Se heikentää myös ihmisten elinmahdollisuuksia, olemmehan riippuvaisia luonnosta ruuantuotannosta alkaen.
Vuonna 1997 voimaan tulleeseen nykymuotoiseen metsälakiin tehtiin muutoksia kuusi vuotta sitten. Muutosten tavoitteena oli muun muassa lisätä metsänomistajan valinnanvapautta, parantaa metsätalouden kannattavuutta, turvata monimuotoisuutta ja metsien terveyttä. Luken johdolla tehty arviointi lain muutosten vaikutuksista valmistui pari viikko sitten.
Luonto ja metsät ovat meille suomalaisille tärkeitä. Ihmiset nauttivat luonnonrauhasta ja luonnossa liikkumisesta. Metsillä on myös merkittäviä terveyttä ja hyvinvointia parantavia vaikutuksia.
Kansallispuistot ovat Suomen arvokkaimpia luontohelmiä, ja niiden kävijämäärät ovat olleet vahvassa nousussa koko kuluvan vuosikymmenen ajan. Siksi on erinomaista, että osana hallituksen luonnonsuojelurahoituksen vahvistumista voidaan kansallispuistojen ja muiden valtion omistamien luontoalueiden retkeilyrakenteita, kuten pitkospuita ja polkuja, kunnostaa. Kansallispuistoihin on kertynyt iso korjausvelkaa, jota aiotaan nyt maksaa takaisin.