Venäjä hyökkäsi Ukrainaan vuosi sitten ja sodan vaikutukset ulottuvat kaikkialle maailmaan. Suomessa sodan seuraukset osuvat koviten Itä-Suomeen. Yhteydet rajan yli ovat katkenneet niin kaupankäynnissä, matkailussa kuin kehittämistyössä. Se tuntuu yritysten ja ihmisten arjessa.
Hyvät taiteen ja luonnon ystävät!
Taide on keino välittää luontoelämyksiä ja keino vaikuttaa meidän suhtautumiseen luontoon ja siitä huolehtimiseen. Tänään pääsemme nauttimaan Jouni Erolan ja Jarno Artikan upeista, suorastaan henkeäsalpaavasta kuvista, jotka tuovat luonnon ja sen lajit lähelle. Jopa paljon lähemmäksi, mitä itse useinkaan pääsemme luonnossa liikkuessa. Kiitos, että olette osanneet vangita nämä upeat luontoelämykset meidän nautittavaksemme.
Vuoden lopulla saimme huonoja uutisia. Luonnonvarakeskuksen mukaan metsiemme hiilinielu on pienentynyt niin paljon, että maankäyttösektorista on kokonaisuudessaan tullut päästölähde. Metsät sitovat ilmakehästä vähemmän hiiltä kuin sitä vapautuu ilmaan muusta maankäytöstä.
EU:n ennallistamisasetuksen tavoitteena on, että luonnon tilaa parantavat toimet kattaisivat 20 prosenttia EU:n maa- ja merialasta vuoteen 2030 mennessä. Näitä toimia olisivat muun muassa rehevöityneiden järvien kunnostaminen, valjastettujen virtojen vapauttaminen ja ojitettujen soiden ennallistaminen.
Luonnon monimuotoisuus hupenee tällä hetkellä nopeammin kuin koskaan aiemmin ihmislajin historiassa. Samalla vaurautta on enemmän kuin koskaan. Luontokadolla on uhkaavia seurauksia ihmisten terveyteen, elinkeinoihin ja talouteen. Näin voi tiivistää professori Partha Dasguptan viime vuonna julkaiseman raportin.
Suomen kaikista metsäluontotyypeistä kolme neljästä on uhanalaisia.
Uhanalaisista lajeistamme joka kolmas elää ensisijaisesti metsässä.
Suurin yksittäinen syy suomalaisen luonnon lajien häviämiseen on vanhojen metsien ja kookkaiden puiden väheneminen, metsätalous yleensä ja lahopuiden väheneminen sekä metsien puulajisuhteiden muutokset.
Viimeiset kaksi vuotta ovat olleet käänteentekeviä suomalaisessa luonto- ja ilmastopolitiikassa. Ympäristön tila on noussut aivan uudella tavalla politiikan keskiöön. On korkea aikakin, sillä ilmastokriisi ja luontokato uhkaavat jo koko planeettamme tulevaisuutta.
Rakennettu ympäristö on avainasemassa siinä, saavuttaako Suomi hiilineutraaliuden vuonna 2035. Rakentamisessa kuluu suuret määrät luonnonvaroja ja maankäytön tavat vaikuttavat myös luonnon monimuotoisuuteen. Rakentaminen ja rakennukset aiheuttavat kolmasosan Suomen kasvihuonekaasuista. Olemme lähettäneet tänään lausuntokierrokselle esityksen uudeksi kaavoitus- ja rakennuslaiksi, joka ohjaa rakentamista ja maankäyttöä torjumaan ilmastokriisiä ja luontokatoa. Laki korvaisi nykyisen maankäyttö- ja rakennuslain.
Suomen luonnon päivä on hetki upean luontomme juhlistamiselle. Metsät, suot, rannikot, tunturit ja järvet ansaitsevat oman juhlapäivän. Samalla päivä muistuttaa meitä luonnonsuojelun tärkeydestä. Tällä hallituskaudella korotetusta luonnonsuojelun rahoituksesta on tehtävä uusi normaali luonnon turvaamiselle.
Sorsastuskausi käynnistyi viime viikolla. Aiheellista ihmetystä on herättänyt, miten on mahdollista, että myös uhanalaisia vesilintuja kuten haapanaa, tukkasotkaa ja nokikanaa saa metsästää. Ei ole kestävää, että maa- ja metsätalousministeriö sallii tänäkin vuonna näiden lajien metsästyksen. Kaikki uhanalaiset vesilintulajit tulisi rauhoittaa metsästykseltä viipymättä.