Puhtaat vedet ovat korvaamaton rikkaus. Silti vesiensuojelun parantamisen sijaan Orpon hallitus on valmis heikentämään vesien tilaa. Jo hallitusohjelmassaan se leikkasi vesiensuojelun rahoituksen kolmasosaan edellisen hallituksen tasosta. Käytännössä leikkaus on vielä suurempi, sillä samalla menetetään vesiensuojeluavustusten omarahoitusosuus, jonka muut tahot ovat maksaneet.
Epävakaassa maailmassa tarvitaan visiota sellaisesta Euroopasta ja unionista, joka mahdollistaa jokaiselle hyvän ja turvallisen elämän. Tämä vaatii periksiantamatonta työtä yhteisten arvojemme puolesta. Yksi niistä on tasa-arvo.
Kesäkuun europarlamenttivaalit ovat jo ovella. Vaalikeskustelu maataloudesta loistaa poissaolollaan, vaikka uudelle parlamenttikaudelle osuu nykyisen CAP-kauden loppuun viennin lisäksi seuraavan kauden valmistelu. EU:n maatalouden tukipolitiikkaa on yksinkertaistettava viljelijäystävällisemmäksi. Samalla viljelijöitä on autettava vahvemmin maatalouden luonto- ja ilmastotyössä. Riippuvuutta hyökkäyssotaa käyvään Venäjään on vähennettävä esimerkiksi lannoiteraaka-aineiden osalta.
Metsien sanotaan yhdistävän meitä suomalaisia, mutta liian usein keskustelu niiden käytöstä ja suojelusta jakaa meitä. Olisikin mietittävä vakavasti voisiko laajalla, yliparlamentaarisella joukolla etsiä yhteisiä pitkän tähtäimen tavoitteita metsäluonnon tilan parantamiselle ja kestävälle hyödyntämiselle.
Epävakaassa maailmassa tarvitsemme vakaata EU:ta, se on erityisesti Suomen kaltaisen pienen maan etu. Globaaleihin haasteisiin tarvitaan vahvoja globaaleja toimijoita, jotka ohjaavat koko maailmaa. EU:n päästökauppa on tästä hyvä esimerkki: vastaava järjestelmä on levinnyt EU:n ulkopuolella niin, että se kattaa jo neljänneksen kaikista maailman ilmastopäästöistä, vaikka EU:n omat päästöt ovat alle seitsemän prosenttia. Onkin erityisen valitettavaa, että Suomi oli mukana kaatamassa yritysvastuudirektiiviä, joka olisi vastaavanlaisesti asettanut ehtoja reilummalle yritystoiminnalle, mikä olisi ollut suomalaisten yritysten kilpailuetu.
Viimeistään tämä kesä on osoittanut, että ilmastokriisi ei tapahdu tulevaisuudessa, vaan se on täällä tänään. Pohjois-Amerikassa täysin poikkeuksellinen yli 40-asteinen helleaalto on koetellut ihmisiä, polttanut metsiä ja jopa kyliä. Parhaillaan Keski-Eurooppaa koettelevat tuhotulvat. Myös kotimaassa ennätyspitkä helleaalto on käynyt niin ihmisten kuin luonnon voimille. Ilmastonmuutoksen voimistamat sään ääri-ilmiöt ovat totisinta totta.
EU:n komissio on julkistanut esityksen uudeksi metsästrategiaksi. Metsästrategia synnytti Suomessa vilkasta keskustelua ja kirjavia väitteitä jo ennen julkistamistaan. Luonnon monimuotoisuuden ja hiilinielujen huomioiminen ei tarkoita sitä, että EU sosialisoisi Suomen metsiä.
Tämä kesä on osoittanut, että ilmastokriisi ei tapahdu tulevaisuudessa, vaan se on täällä tänään. Eivätkä ilmastotoimet ole vaihtoehto – ne ovat välttämättömiä. Samalla ne ovat avain Suomen ja koko Euroopan menestyksen rakentamiseen.
Suomi on päättänyt käyttää EU:n koronaelpymispaketista puolet suoriin ilmastotoimiin. Kyseessä on alustavien arvioiden mukaan Suomen historian suurin yksittäinen ilmastoinvestointi, joka vähentää Suomen kasvihuonekaasupäästöjä jopa yli kuudella prosentilla. Näin autamme Suomen ylös koronakriisistä ja rakennamme samalla hiilineutraalia hyvinvointivaltiota.
Arvoisa puhemies,
Yhdysvaltain presidentti Trumpin vierailu Euroopassa ei ollut vanhojen kumppanien lämmin kohtaaminen. Yhteistä, kantavaa maaperää tapailtiin mutta ei löydetty.
Samaan aikaan Euroopan unionissa ollaan tilanteessa, jossa sen tulevaisuus on epävarma. Britannian lähtö on pakottanut meidät peruskysymysten äärelle. Millaisen Euroopan me haluamme? Rakennammeko sitä yhdessä vai erikseen?
Ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistuessa vuosi sitten tiesimme, että muutoksia on edessä. Silti ei ehkä osattu aavistaa, kuinka suuria ne tulisivat olemaan.