Kaivoslain muutostarpeista on puhuttu paljon, mutta siitä huolimatta lain ilmeisiä ongelmakohtia ei ole onnistuttu korjaamaan, huomauttavat Vihreiden kansanedustajat Krista Mikkonen, Satu Hassi ja Hanna Halmeenpää. Viimeisin heikennys kaivoslakiin vietiin eduskunnan täysistunnossa keskiviikkona läpi tiukassa äänestyksessä hallituspuolueiden kansanedustajien äänin 87–82.
Olisi vaikeaa kuvitella Suomea ilman järjestötoimintaa. Meistä suomalaisista 43 prosenttia toimii vapaaehtoisina yli sadassa tuhannessa yhdistyksessä. Ne tarjoavat vertaistukea, tuottavat tietoa, vaikuttavat ja neuvovat. Niiden tekemä työ koskettaa tavalla tai toisella meistä jokaista. Ne ylläpitävät retkipaikkoja, uimarantoja ja kylätaloja. Ne saavat meidät liikkumaan, laulamaan ja leipomaan.
Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten parantaminen on otettava seuraavan hallituksen tavoitteeksi, vaatii Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen. Seuraavan hallituksen on myös selvitettävä, kannattaisiko yhdistys- ja kansalaistoimintaa koskeva lainsäädäntö koota yhteen yhdeksi vapaaehtoistoiminnan puitelaiksi. Mikkonen julkaisi kuuden kohdan listan järjestötoiminnan tukemiseksi.
Vihreiden kansanedustajat Krista Mikkonen, Hanna Halmeenpää ja Satu Hassi kysyvät ministeriltä, mitä hallitus on valmis tekemään kaivostoiminnan läpinäkyvyyden lisäämiseksi ja onko hallitus valmis ottamaan Suomessa käyttöön kaivannaisten läpinäkyvän hallinnan EITI-standardin. Finnwatchin vuonna 2016 tekemän selvityksen mukaan ylikansallisten kaivosyhtiöiden verosuunnittelun vuoksi valtio menetti verotuloja vuosina 2011–14 lähes 50 miljoonaa euroa.
Äänestäjän näkökulmasta huhtikuun 14. päivään voi olla pitkä aika, mutta Arkadianmäeltä katsottuna äänestyspäivä on jo aivan nurkan takana. Vaalien läheisyys sähköistää kansanedustajien työtä. Sähköistyminen näkyy myös eduskunnassa työskentelevissä toimittajissa.
Vaaliasetelmia rakennellaan kiivaasti niin puolueissa kuin mediataloissa. Pääministerikisan kaksinkamppailuun asetellaan parhaillaan gallupjohtajia demareita ja kokoomusta. Puolueiden välinen tiukka ero tekee asetelmasta entistä herkullisemman.
Vihreän eduskuntaryhmän puheenjohtaja Krista Mikkonen kiittää pääministeri Juha Sipilän valmiutta keskustella ilmastonmuutoksesta kaikkien puolueiden kesken.
Helmikuun kuudentena avattiin tämän eduskuntakauden viimeiset valtiopäivät. Ne kestävät poikkeuksellisesti koko ensi vuoden kevään aina eduskuntavaaleihin asti. Puolueiden ja kansanedustajien näkökulmasta tämä tarkoittaa, että vaalit ovat jo aivan kulman takana.
Eduskunnassa loppusuoran häämöttämisen huomaa, sillä tunnelma on kummasti sähköistynyt. Asemoituminen vaaleihin alkoi heti valtiopäivien avajaisista.
Vihdoin se on julkista! Eduskunnan vierailijalistat nimittäin. Eduskunnan kansliatoimikunta pääsi asiasta yksimielisyyteen lokakuun alussa. Hyvä niin, sillä asiasta olikin ehditty vääntää jo kiusallisen kauan.
Eli nyt päätöksenteko on vihdoinkin avointa? Ei välttämättä.
Arvoisa puhemies,
Me kansanedustajat käytämme tässä salissa ylintä päätäntävaltaa hyväksyessämme lakeja, jotka vaikuttavat kaikkien suomalaisten elämään.
Uutena kansanedustajana olen hämmästellyt lainsäädännön valmistelun tasoa. Miten se voi edes olla niin heikkoa, kun kuitenkin ministeriöillä ja hallituksella on mahdollisuus käyttää apunaan maan johtavia asiantuntijoita ja on resursseja laskettaa lakiesitysten vaikutuksia?
Vaalipiiriuudistusta on kritisoitu viime aikoina runsaasti. Kärkevintä kritiikkiä on tullut sellaisilta puolueilta, joille aiempi järjestelmä on tuonut yliedustusta. Kriitikot jättävät kuitenkin tärkeimmän kysymyksen esittämättä: kuinka taataan, että äänestäjien eri puolueille antama kannatus vastaa valittujen päättäjien joukkoa?