Sote-uudistus leikkii potilasturvallisuudella
Kuntaliiton valtuustossa puhuessani minulle tuli deja-vu -olo. Sote- ja maakuntauudistuksesta ja näistä samoista ongelmista on keskusteltu valtuustossa niin monta kertaa ennenkin.
Uudistukset nostavat edelleen esiin enemmän huolia kuin ratkaisuja, vaikka lakiesitykset ovat jo eduskunnan käsittelyssä. Me Vihreät allekirjoitamme täysin uudistuksen tavoitteet: terveyserojen kaventamisen, hoitoketjujen sujuvoitumisen ja kustannusten kasvun hillinnän. Samoin kannatamme hallitusohjelmaan kirjattua marssijärjestystä: ensin palvelujen integraatio, sitten rahoituksen yksinkertaistaminen ja lopuksi valinnanvapauksen asteittainen laajentaminen.
Valitettavasti hallitus itse ei sitä noudata. Ottamalla yhdellä kertaa käyttöön pakkoyhtiöittämiseen perustuvan laajan markkinamallin se samalla hylkää kaikki uudistuksen tavoitteet. Edessä on suuri hyppy tuntemattomaan, joka tulee todennäköisesti hyvin kalliiksi.
Suuri huolenaihe on ICT-järjestelmät. Valinnanvapaus toimii edes auttavasti vain, jos tieto kulkee. Mutta miten se tällä aikataululla onnistuu? Hallituskin on myöntänyt, että järjestelmät saadaan kuntoon vasta 2020-luvun puolivälissä, puoli vuosikymmentä uuden soten voimaantulon jälkeen. Kyse ei ole vaan tietotekniikasta, vaan potilasturvallisuudesta ja ihmisten terveydestä, jopa hengestä.
Maakuntauudistukseenkin sisältyy kysymysmerkkejä. Maakunnilta puuttuu itsehallinto, jolla ne voisivat aidosti päättää omasta tavastaan järjestää palvelut. Valtion ohjaus on vahvaa ja samaan sapluunaan yritetään mahduttaa niin 1,6 miljoonan asukkaan Uusimaa kuin vajaan 70 000:n Keski-Pohjanmaa. Suurten kaupunkien merkitystä elinvoiman ja kasvun moottoreina ei ole lainkaan tunnistettu.
Kunnille harmaita hiuksia aiheuttaa kuntayhtymien omistamien sotekiinteistöjen siirtäminen maakunnalle ilman korvausta. Kuntien mahdollisuudet rahoituksen saamiseksi heikkenevät. Se taas vaikeuttaa palveluiden järjestämistä.
Maakuntavaalien tulisi olla reilun puolen vuoden kuluttua, mutta sitä koskeva lainsäädäntö ei ole vielä olemassa. Miten puolueet ja ehdokkaat voivat valmistautua vaaleihin? Ja kuinka kansalaiset pääsevät lainkaan selville siitä, mistä vaaleissa oikeastaan on kyse? Demokratia on liian arvokas asia leikittäväksi.
Samoja asioita on nostettu esiin Kristan pitämässä Kuntaliiton valtuuston ryhmäpuheessa 1.6.2017