Säilytetään kirjastot!

Viisi syytä, miksi kirjastoja tarvitaan:

1) Kirjastot ovat kansallisaarre: suomalaisten kirjastojen
kirjat ovat maailman lainatuimpia ja kirjastot ovat
maailman käydyimpiä.
2) Kirjastot ovat demokraattisia: koko kansa käyttää
tätä kulttuuripalvelua. Kirjastoihin pistetty raha
hyödyttää kaikkia kansanosia.
3) Kirjastot ovat tärkeä osa asumisviihtyvyyttä.
4) Kirjastot ovat kohtaamispaikka: kunta ja kuntalaiset
kohtaavat siellä toisensa mutkattomasti, arkisesti ja
hyvässä hengessä. Ihmiset kokevat voimakkaasti, että
kirjastot ovat heidän puolellaan, oma paikka.
5) Kirjastot ovat edullisia: niiden menot ovat alle
prosentin kunnan kokonaismenoista. Pikkurahalla
saadaan valtavasti elämänlaatua.

Monet kunnat koettavat etsiä talousahdinkoonsa apua lakkauttamalla kirjastoja. Näin on ehdotettu Joensuussakin: lakkautusuhan alla ovat Uimaharjun ja Karsikon kirjastot. Kirjastojen lakkautuksesta saadaan säästöä marginaalisesti, mutta heikennetään selvästi kuntalaisten elämän laatua suhteessa saatuun säästöön.

Kirjastojen lakkauttamiset nousivat viimeksi esille pari vuotta sitten. Silloin kulttuuri- ja nuorisolautakunta tyrmäsi lakkautusajatukset. Sitten Karsikon lakkauttamisesitys tuotiin vielä kaupunginhallitukselle, joka äänesti sen nurin. Päättäjien tulisi torjua lakkautusesitykset tälläkin kertaa. Kirjastopalveluiden tarve tai kysyntä ei ole muuttunut sitten viime harkinnan. Tosin nyt lakkautuksen käsittelee valtuusto, sillä talousarviossa esitetty säästöohjelma ei tule lainkaan lautakuntien käsittelyyn. Käsittelyprosessi on huono. Lautakuntien asiantuntemuksella olisi käyttöä erilaisia säästöjä etsittäessä ja mietittäessä niiden kohdentumista toimialan sisällä.

Vaikka Joensuun taloustilanne on hyvin vaikea, ei se korjaannu kirjastoja lakkauttamalla. Kirjastomme ovat järkevästi johdettuja ja ne toimivat hyvin taloudellisesti. Toimintakatetta on vähennetty vuodesta 2010 vuoteen 2013 vuosittain 0,3% huolimatta siitä, että valtaosan kirjaston kustannuksista muodostavat palkka- ja vuokrataso ovat nousseet vuosittain.

Kirjastot ovat erittäin käytettyjä kuntapalveluita. Joensuun seudun asukkaista 45 % käytti viime vuonna kirjaston lainauspalveluita. Tämän lisäksi kävijöitä riittää lukusaleissa, tietokoneilla ja erilaisissa tapahtumissa ilman, että käynneistä jää tietoa lainausrekisteriin. Lainausmäärät ovat kirjastossamme maan huippua ( yli 22 lainaa asukasta kohden), silti kustannuksemme ovat alle maan keskiarvon. Kirjastotoimintaan liittyviä tunnuslukuja on koottuna oheiseen taulukkoon.

Kirjaston lakkauttamista kannattavat vetoavat usein siihen, että palvelut voidaan korvata kirjastoautolla. Kirjastoautopalvelut ovat hyviä ja täydentävät kirjastoverkkoa, mutta auto ei korvaa kirjastoa. Kirjasto on paljon muutakin kuin vain lainaustapahtuma. Se on oleskelu- ja kohtaamispaikka ilman ostopakkoa. Se on paikallisten tapahtumien järjestämispaikka. Se on yhä lisääntyvien netin kautta hoidettavien palvelujen asiointipaikka. Se on lehtienlukupaikka.  Se on parhaimmillaan kylän yhteinen olohuone.

On myös syytä muistaa, että Joensuun kirjastoautopalveluita on juuri siirretty hoitamaan neljän auton sijaan kolmella kirjastoautolla. Tämän myötä reititystä uusittiin ja vähiten käytetyt pysäkit poistettiin. Uimaharjun ja Karsikon kirjastopalveluiden korvaaminen kirjastoautolla tarkoittaisi jälleen uudelleen reititystä, joka johtaisi nykyisten pysäkkien karsimiseen.  Karsikon koulussa ja viereisessä päiväkodissa on niin paljon lapsia, että auton tulisi käydä siellä viikoittain ja pysähtyä useamman tunnin ajaksi. Koulujen lisäksi autolle tulisi lisätä pysähdyspaikkoja taajama-alueella niin Uimaharjussa kuin Karsikossa, Iiksenvaaralla  ja Iiksenniityllä.

Uimaharjun kirjaston lakkauttamisesta säästyisi tilakuluja 15 000 euroa ja siivouskuluja 3000 euroa. Henkilöstö työskentelee jo nyt muuallakin kuin Uimaharjulla, joten siitä ei säästöä tulisi. Uimaharjussa kirjasto ja nuorisotila halutaan saman katon alle entiselle terveysasemalle. Tällä haetaan uudenlaisia yhteistyömuotoja. Jos kirjasto lakkautettaisiin, tämä haittaisi nuorisotilan suunnitelmia. Yksinään vuokrakulut kasvaisivat ja yhteistyöstä saatavat hyödyt esim. henkilökunnan osittainen yhteiskäyttö ei olisi mahdollista. Kirjaston lakkauttamisen myötä uimaharjulaisten kirjastopalvelut karkaisivat liian kauaksi ja samalla häviäisi yhteinen kokoontumis- ja tapahtumien järjestämispaikka.  Se ei ole 18 000 euron väärti.

Karsikon kirjasto on profiloitunut palvelemaan erityisesti lapsia ja ikäihmisiä. Kirjaston naapurissa on alakoulu ja päiväkoti, jotka käyttävät kirjastoa ahkeraan. Yhteistyö viereisen yläkoulun kanssa tiivistä, esimerkiksi Karsikon kirjasto ja Pielisensuun koulu ovat ainoina pilottiyhteisöinä Itä-Suomessa mukana nuoria lukemiseen kannustavassa Lukuinto-ohjelmassa. Molempien koulujen oppilasmäärä on kasvanut viime vuosien aikana, kun koulupiirin muita kouluja on supistettu.

Karsikon kirjastolla on oma tärkeä paikkansa, vaikkei matka pääkirjastoon olekaan kuin kolmisen kilometriä. Ilman lähikirjastoa kirjasto ei voi olla osana Karsikon ja Pielisjoen koulujen toimintaa ja opetusta, kuten se nyt on. Nuorimmat lapset ja heikkojalkaisimmat ikäihmiset eivät pääse omin päin kirjastokäynneille keskustaan tai Niinivaaralle. Pitää muistaa, että Karsikon kirjaston palvelualue ulottuu aina Iiksenvaaraan ja –niittyyn saakka.

Laskennallinen säästö Karsikon kirjaston lakkauttamisesta saataisiin tilakulujen osalta 30 000 euroa ja siivouskulujen osalta 6 000 euroa. Henkilökuntaa kirjastolla on 1,1 htv. Henkilökunta työskentelee osittain muualla eikä kirjaston lakkauttaminen toisi samansuuruista henkilöstömäärän vähentymistä. Karsikon kirjaston toiminta on varsin taloudellista. Käynnit suhteessa henkilötyövuosiin ovat vain hieman alle joensuulaisten kirjastojen keskiarvon ja lainoja henkilötyövuosia kohden on kirkkaasti enemmän.

Joensuun seutukirjasto on tehnyt hyvää työtä ja kehittänyt toimintaansa jatkuvasti. Kirjasto hyödyntää laajasti erilaisia hankerahoja toimintansa kehittämiseen.  Käynnissä on esimerkiksi Avoin kirjasto -hanke, jossa luodaan avointa lähdekoodia hyödyntävä kirjastojärjestelmä koko maakunnan alueelle. Sen käyttöönoton myötä vuonna 2015 kirjaston ei tarvitse maksaa ulkopuoliselle käyttöjärjestelmäohjelmista kalliita lisenssimaksuja eikä järjestelmän kehittämismaksuja. Kirjaston vuosittaisia käyttömenoja uusi järjestelmä vähentää useita kymmeniätuhansia euroa.

Kirjasto on säästänyt kuluissaan senkin jälkeen, kun edellisen kerran lakkauttamiset olivat esillä. Taloutta on hoidettu hyvin vastuullisesti ja yhteisissä säästötalkoissa on oltu mukana. Kuristamista ei kuitenkaan voi jatkaa loputtomiin. Lainausmäärät ovat kääntyneet Joensuussakin laskuun, vaikka ne yhä ovat maan kärkeä. Enää kirjastoilta ei voi leikata.