Saamelaisten oikeudet on turvattava Suomessa

Tänään 6.2. vietetään saamelaisten kansallispäivää. Saamelaiset ovat Suomen, ja itse asiassa koko Euroopan, ainoa alkuperäiskansa. Juhlapäivän kunniaksi olisi hienoa nostaa malja sille, että saamelaisten kulttuuri kukoistaa ja oikeudet Suomessa ovat turvatut. Valitettavasti en kuitenkaan kehtaa rehellisin mielin sitä tehdä.

ILOn kansainvälinen yleissopimus alkuperäiskansojen oikeuksista numero 169 tuli voimaan jo 1991, mutta Suomi ei ole vieläkään ratifioinut sitä. Sopimuksen tarkoituksena on turvata alkuperäiskansojen elämäntapa, kieli ja identiteetti. Se turvaa saamelaisille mahdollisuuden päättää itse omasta tulevaisuudestaan ja mahdollisuuden vaikuttaa kaikkiin saamelaisia koskeviin kysymyksiin.  Sopimuksen ratifioinnista Suomessa on väännetty kättä nyt jo 25 vuotta.

Viime hallituskauden lopussa ILO169:n suhteen päästiin jo siihen pisteeseen, että silloinen hallitus antoi eduskunnalle esityksen laiksi, jolla sopimus olisi viimein ratifioitu. Esitys kuitenkin jäi hyväksymättä. Kesällä perussuomalainen oikeusministeri Lindström lupaili, että asiassa edettäisiin syksyn aikana. Mitään ei ole kuitenkaan kuulunut.

Tällä välin on väännetty kättä toisesta asiasta, jossa on yhtymäkohtia myös saamelaiskysymykseen, nimittäin metsähallituslaista. Metsähallituslaki on kaiken kaikkiaan aiheuttanut paljon huolta kansalaisissa. Metsähallitus hallinnoi valtion eli meidän kaikkien yhteisiä maa- ja vesialueita. Nämä muodostavat noin kolmanneksen Suomen pinta-alasta. Se, miten Metsähallitus asian tekee, ei ole yhdentekevää.

Metsähallituslakiin liittyy myös saamelaiskysymys. Saamelaisalueelle miltei kaikki maat ovat valtion omistamia eli Metsähallitus hoitaa ja hallinnoi niitä. Kun metsähallituslakia valmisteltiin viime kaudella, sisälsi se saamelaisten oikeudet turvaavan luvun.  Nykyisestä lakiluonnoksesta saamelaisia koskevat pykälät on poistettu. Tätä kritisoitiin kuulemistilaisuuksissa moneen otteeseen, mutta pykälät loistavat edelleen poissaolollaan lakiesityksestä, jonka valiokuntakäsittely alkoi tällä viikolla.

Suomi on ollut maa, jossa ihmisoikeuksia on kunnioitettu ja kansainvälisten sopimusten velvoitteet on otettu vakavasti. On ymmärretty, että pienen Suomen turva on siinä, että voidaan vedota yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin. Sopimusten noudattamista on kuitenkin paha vaatia muilta, jos ei itse näytä esimerkkiä. Suomi tavoittelee YK:n ihmisoikeusneuvoston jäsenyyttä kaudelle 2022-24. Viimeistään nyt on hoidettava oman alkuperäiskansamme ihmisoikeusasiat kuntoon. ILO169-sopimus on ratifioitava pikimmiten ja saamelaispykälät palautettava metsähallituslakiin.