Ryhmäpuhe puolustusselonteosta

Arvoisa puhemies,

 

Suomen lähialueen turvallisuustilanne on heikentynyt, ja tähän muutokseen nyt käsittelyssä oleva puolustusselonteko vastaa. Se vastaa siihen mittavilla asehankinnoilla, kasvattamalla sodan ajan joukkoja ja lisäämällä valmiutta.

 

Vihreiden mielestä selonteko olisi voinut huomioida vahvemmin sodankäynnin muutokset ja uudenlaisiin uhkiin vastaamisen.

Suorituskykyä käsitellään varsin perinteisesti eri puolustushaarojen kautta, vaikka yhteistoimintakyvyn merkitys on entistä tärkeämpää. On hyvä, että kyberpuolustus on nostettu selontekoon, vaikka siihen suunnatut panostukset jäävät suppeaksi.

 

On hyvä huomata, että sodanajan joukkojen määrän kasvattaminen on pääosin tekninen, laskentatavasta johtuva muutos. Jatkossa mukaan lasketaan sodanajan perustamisjoukot, varusmiehiä ja rajajoukot. Sotatilanteessa nämä joukot ovat nytkin olleet osa puolustustamme. Laskutavan muutoksen taustalla taitaa olla pikemminkin puoluepoliittiset kuin puolustuspoliittiset syyt.

 

Arvoisa puhemies,

 

On selvä, että Suomen tulee huolehtia omasta uskottavasta puolustuskyvystä. Vihreät ovat sitoutuneet korvaamaan meri- ja ilmavoimien vanhentuvan kaluston ja suorituskyvyn, vaikkakaan emme ole sitoutuneet tiettyihin euromääriin. Emme myöskään ole sitoutuneet mihinkään sellaiseen rahoitukseen, jossa puolustushankinnat rahoitettaisiin leikkaamalla hyvinvointipalveluista.

 

Näin suurissa hankinnoissa päätöksiä ei voi tehdä ota tai jätä -periaatteella. Keskustelussa ei saa sivuuttaa niitä kysymysmerkkejä, joita hankinnoista on herännyt. Tarvitaan aitoja vaihtoehtoja, jotta poliitikoilla on riittävät eväät tehdä päätöksiä.

 

Arvoisa puhemies,

 

Selonteossa puhutaan huoltovarmuudesta. Siinä tulisi huomioida myös sodan ja kriisin ajan energiaomavaraisuus, joka turvataan kotimaisten biopolttoaineiden ja uusiutuvien energialähteiden avulla.

 

Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa korostui paljon yhteiskunnan kriisinsietokyky eli resilienssi. Maanpuolustustyö tulisikin nähdä nykyistä laajempana käsitteenä. Siihen tulisi ottaa perinteisten maanpuolustusjärjestöjen lisäksi mukaan myös muita toimijoita, jotka  ylläpitävät yhteiskunnan kriisinsietokykyä ja näin vahvistavat kokonaisturvallisuutta.

 

Maanpuolustustahto ja -taito ei katso sukupuolta. Selonteossa asetetaan tavoitteeksi naisten määrän lisääminen kriisinhallinnassa. Myös asepalveluksessa tulisi naisten määrää lisätä ja tämän voisi aloittaa laajentamalla kutsunnat naisiin. Jatkossa tulisi ottaa askelia kohti sukupuolia tasavertaisesti kohtelevaa asepalvelusta.

 

Arvoisa puhemies,

 

Selonteossa korostuvat puolustushankinnat ja puolustuksen resurssit. Itse puolustuspoliittiset linjaukset jäävät vähemmälle. Tällä hetkellä monenkeskeisen yhteistyön sijaan maailmalla korostuvat kahdenväliset sopimukset. Se ei pienelle maalle ole paras vaihtoehto.

 

Onkin hyvä, että Suomi sitoutuu selonteossa aktiivisesti kehittämään Euroopan unionin puolustusyhteistyön pysyviä rakenteita. On Suomen edun mukaista osallistua aktiivisesti EU:n eri hankkeisiin myös puolustuksen ja kriisinhallinnan saralla.

 

Yhdellä kumppanilla on kahdenvälisessä puolustusyhteistyössä erityisasema, sekä meidän Vihreiden että puolustusselonteon mielestä. Se on Ruotsi.

 

Yhteistyö Ruotsin kanssa kuitataan kuitenkin valitettavasti vain muutamalla rivillä. Puolustusyhteistyön syventämiselle Ruotsin kanssa ei aseteta selonteossa rajoitteita – ja hyvä niin. Mutta sille ei myöskään aseteta tavoitteita.

 

Me Vihreät asetamme Ruotsi-yhteistyölle tavoitteita. Meidän tavoitteenamme on lisätä yhteistä koulutusta. Haluamme yhtenäistää huoltovarmuutta, kuten lentokenttien yhteiskäyttöä, kaluston korjaamista ja turvaan viemistä kriisitilanteessa. Me harjoittelisimme ruotsalaisten ja suomalaisten joukkojen toimimista yhden johdon alaisuudessa sotaharjoituksissa, kuten kriisinhallinnassa jo tehdään.

 

Vihreiden tavoite Suomen ja Ruotsin väliselle yhteistyölle on yhteiset turvatakuut sisältävä puolustusyhteistyösopimus, vaikkei se ehken toteudukaan lyhyellä tähtäimellä.

 

Arvoisa puhemies,

 

On syytä sanoa ääneen, että puolustusbudjetin kasvattaminen on aina huono asia ja kertoo osaltaan ulkopolitiikan epäonnistumisesta. Tavoitteena tulee aina olla asevarustelun hillitseminen. Siinä kilpailussa kun ei ole voittajia.

 

Ydinaseiden uhka on palannut kansainväliseen politiikkaan. Suomen pitää tukea YK:ta neuvotteluissa ydinaseet kieltävän sitovan sopimuksen aikaansaamiseksi. Meidän on mietittävä, miten Suomi voi olla edistämässä aseistariisuntaa kansainvälisesti tänäkin aikana.

 

Puhe on pidetty 8.3.2017 valtioneuvoston puolustusselonteon lähetekeskustelussa.