Puolustusselonteon palautekeskustelu

Arvoisa rouva puhemies!

 

Puolustusselonteon mietinnössä on mielestäni ansiokkaasti nostettu esiin kokonaisturvallisuuden käsite. On selvää, että riittävä puolustus vaatii muutakin kuin vain riittävää suorituskykyä ja valmiudesta huolehtimista.

 

Uudet uhat ovat tulleet vanhojen rinnalle, ja niissä korostuu niin yhteiskunnan eheys kuin myös se, että ihminen kokee, että hän haluaa huolehtia ja puolustaa tätä maata. Nämä hybridi- ja kyberuhat on mietinnössä nostettu hyvin esille. Siinä on korostettu sitä, että myös ne ovat koko yhteiskunnan asia, ja myös yksilöiden kyky vastata esimerkiksi hybridivaikuttamiseen nousee tärkeään rooliin.

 

Arvoisa rouva puhemies!

 

Tässä mietinnössä on nostettu esiin asevelvollisuuden kehittäminen.

 

Siinä on nostettu vahvasti esiin se, että halutaan kehittää erityisesti naisten vapaaehtoista asepalvelusta. Tämä on erittäin hyvä ja tärkeä linjaus. Tasa-arvon näkökulmasta on selvää, että jos meidän asevelvollisuus, joka nyt koskee vain miehiä, luotaisiin tänä päivänä, niin varmasti ei tällaista mallia tehtäisi. Tiedämme, että nyt kun Ruotsissa asevelvollisuutta palautetaan, niin se tulee koskemaan sekä miehiä että naisia.

 

Mietinnössä on myös muistutettu siitä, että maanpuolustusvelvoite koskee kaikkia sukupuolesta riippumatta. Onkin hyvä, että siinä on vahvasti nostettu se, että kaikille kansalaisille on tarjottava riittävän kattavat valmiudet kriisitilanteissa ja poikkeusoloissa toimimiseen sukupuolesta riippumatta. Miten tämä sitten toteutetaan, jää varmasti nähtäväksi. Tässä kohtaa ei avattu tätä keskustelua sen laajemmin, mutta tiedämme, että entistä tärkeämpää on, että nämä valmiudet ovat kaikilla.

 

Kansainvälinen ulottuvuus on myös tärkeää. Jos mietitään kokonaisturvallisuutta globaalisti, niin esimerkiksi kriisinhallinta on tässä yksi osa. Yhteistyö niin EU:ssa kuin kahdenvälinen yhteistyö eri maiden kanssa on tärkeää. Se tuo meille itsellemme osaamista, mutta yhtä lailla se tuo lisää yhteistyökykyä ja -valmiutta. Ruotsi on erityisasemassa meillä kumppanina. Se nousee esiin sekä selonteossa että mietinnössä, ja itse pidän tätä erittäin tärkeänä linjauksena.

 

Arvoisa rouva puhemies!

 

Vakaus on se sana, joka tulee mieleen, kun mietitään, kuinka pystyisimme vahvistamaan turvallisuutta.

 

Se tapahtuu vahvistamalla vakautta, ja sitä pitää tehdä kaikilla tasoilla. Suomen sisällä huolehtimalla siitä, että kaikki pysyvät mukana, ja toisaalta myös siitä, että meidän päätöksentekokykymme on toimiva ja meidän viranomaisten välisessä yhteistyössä on selvät pelisäännöt ja työnjaot, kuka tekee mitäkin, myös silloin, jos joudutaan normaalioloista menemään jo kriisioloihin päin.

 

Lähialueilla Suomen täytyy edistää Itämeren alueella vakautta, ja myös Euroopassa yhteisen puolustusyhteistyön kehittämisessä on syytä olla mukana. Aivan kuten ulkoministeri Soini äsken totesi, meidän täytyy olla aktiivisia kansainvälisissä järjestöissä, niin YK:ssa kuin Etyjissä, ja olla mukana kriisinhallinnassa.

 

Myös kehitysyhteistyö on erittäin tärkeässä roolissa tässä vakauden ylläpitämisessä globaalisti. Siihen ministeri Soini ei äsken vastannut, että miten Suomi aikoo tähän panostaa jatkossa, koska nyt ovat takana hurjat leikkaukset.

 

Puheenvuorot on pidetty 21.6.2017 eduskunnan täysistunnossa palautekeskustelussa valtioneuvoston puolustusselonteosta