Puheenvuoro lisätalousarviokeskustelussa

Arvoisa puhemies!

 

Lisätalousarviossa on sekä kiitettävää että moitittavaa. Annan ruusut ensin.

 

Olen iloinen siitä, että hallitus esittää varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahaan 8,3 miljoonan euron korotusta. Täysin kohtuuttomien kehitysyhteistyöleikkausten jälkeen tämä korotus tuleekin tarpeeseen. Turkki joutuu tällä hetkellä kantamaan kohtuuttoman suuren vastuun pakolaisista. Maassa on tällä hetkellä 2,6 miljoonaa syyrialaista pakolaista ja siellä on syntynyt 150 000 syyrialaisvauvaa. Tällä hetkellä esimerkiksi koulunkäynnin järjestäminen kaikille pakolaislapsille ei ole mahdollista.

 

Tästä huolimatta hallitus on tähän mennessä kieltäytynyt peruuttamasta edes osaa kehitysyhteistyöleikkauksistaan, mutta käy se näinkin, että kehitysyhteistyövaroja nostetaan lisätalousarvioilla. Tätä soisi tapahtuvan myös tulevien lisätalousarvioiden yhteydessä, sillä rahoituksen tarve ei tällä lisäyksellä poistu. Hallitus voisi harkita, löytyisikö rahaa myös muuhun kehitysyhteistyöhön, esimerkiksi sellaisille järjestöille, jotka toimivat kriisialueilla.

 

Toisen ruusun hallitus ansaitsee Hossan kansallispuistolle antamastaan 2 miljoonan euron rahoituksesta. Kansallispuiston rahoitusta aikaistetaan, jotta uusi puisto voitaisiin avata jo ensi vuoden alkukesällä. Tämä on hieno tapa juhlistaa Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa. Vielä hienompaa olisi kuitenkin ollut, jos itsenäisyyttä olisi juhlistettu yhden puiston sijasta kahden kansallispuiston perustamisella. On hyvä, että Porkkalaan osoitettiin lisärahaa, mutta olen edelleen sitä mieltä, että se ansaitsisi myös kansallispuiston statuksen.

 

Arvoisa puhemies!

 

Sitten niihin risuihin.

 

Hallitus ehdottaa Terrafame Group Oy:lle eli Talvivaaralle 38,5 miljoonan euron lisärahoitusta. Valtiovarainministeri totesi, että vaikka tämä raha annettaisiin, niin se ei riitä kuin kevään ajan. Lisärahaahan myönnettiin Talvivaaralle jo viime vuoden lisätalousarvioissa yli 200 miljoonaa euroa, ja kaikkiaan rahaa on palanut jo noin puolisen miljardia. Hallituksen mukaan lisärahoitusta tarvitaan, koska Terrafame‑yhtiöön ei ole saatu ulkopuolisia sijoittajia, vaikka niitä on etsitty jo vuosien ajan. Tähän on olemassa hyvä syy: kukaan ei usko, että Talvivaarasta voisi saada kannattavaa.

 

Mielestäni nyt on jo aika katsoa totuutta silmiin. Vaikka me kaikki haluaisimme, että kaivos toimisi ja toisi työtä Kainuuseen, niin teot osoittavat toista. Ulkopuoliset sijoittajat eivät hankkeeseen enää usko. Bioliuotusprosessia ei ole saatu toimimaan, purkuputkilupaa ei ole, ja vaikka se tulisi, ei sekään vielä takaa mitään. Nikkelin maailmanmarkkinahinta on sellainen, ettei kaivosta saa kannattavaksi.

 

On arvioitu, että kaivoksen hallittu sulkeminen maksaisi 300 miljoonaa euroa. Tätä on pidetty suurena summana. Tällä hetkellä kaivoksen ylläpitoon kuitenkin kuluu 20 miljoonaa euroa kuukaudessa. Tämä on valtava summa veronmaksajien rahaa, jolle voisi löytää helposti parempiakin käyttökohteita. Myös työllisyysnäkökulmasta sijoittamalla saman summan muihin työllistämistoimiin saataisiin myös työtä Kainuulle nykyistä enemmän. Ei kannata haaskata tätä rahaa Talvivaaraan, missä se valuu hiekkaan yhtä varmasti kuin kaivoksen kipsisakka-altaan likavedet. Me vihreät esitämmekin, että lisärahoitusta Talvivaaraan ei myönnetä vaan kaivos ajetaan hallitusti alas ja sijoitetaan valtion rahaa siihen, että saamme ympäristövahingot korvattua.

 

Arvoisa puhemies!

 

Hallituksen lisätalousarviota moitin myös siitä, että siinä ei mainita sanaakaan junista. Nyt ei Joensuun ja Varkauden välillä kulje enää kuin yksi vuoro päivässä, aamuseitsemältä. Tämä ei ole palvelutason kannalta millään tavalla järkevää. Se ei myöskään mahdollista sitä, että Joensuussa opiskelevat nuoret pääsisivät perjantaisin viikonlopuksi kotiin. Joensuu—Varkaus‑välille pitäisi lisätä ainakin yksi lisävuoro, jos juna halutaan säilyttää todellisena vaihtoehtona. Tähän VR:llä on valmius, eikä se tulisi edes kovin kalliiksi. Lisävuoron saisi järjestettyä koko vuodeksi murto-osalla siitä rahasta, joka Talvivaaraan nyt uppoaa joka kuukausi.

 

Risuja on annettava myös siitä, että lisätalousarviossa ei taaskaan anneta rahaa työllistämiseen. On totta, että emme voi pelkästään valtion rahalla työllistää, mutta meillä on valtava joukko työttömiä, erityisesti nuoria ja pitkäaikaistyöttömiä, jotka tarvitsevat työllistämiskeinoja työllistyäkseen. Nyt tulee viestiä ympäri Suomea siitä, että työllistämisrahat uhkaavat jo loppua, vaikka ollaan aivan alkuvuodessa menossa, ja toisaalta starttirahaa ei voida myöntää niin pitkäksi ajaksi kuin olisi tarvetta, jotta uudet yrittäjät pääsisivät kokeilemaan siipiään.

 

Pennin venyttämisellään junailun tukemisessa ja työllisyysmäärärahoissa hallitus vaarantaa maakuntien elinvoiman. Hallitus on sulkenut silmänsä siltä, että toimivalla junaliikenteellä olisi mahdollista tukea elinkeinoja paljon tehokkaammin kuin Talvivaaraa tekohengittämällä ja että työllistämisen edistäminen maksaa itsensä pitkällä tähtäimellä moninkertaisesti takaisin. Toivottavasti hallitus ymmärtää tämän ja tekee lisätalousarvioon vielä uusjaon.

 

Puheenvuoro on käytetty eduskunnan täysistunnossa 1.3.2016 keskustelussa lisätalousarviosta