Puheenvuoro Enon ja Uimaharjun koulukysymyksestä Joensuun valtuustossa
Alkuun haluan kiittää kaikkia kuntalaisia, jotka ovat olleet yhteydessä meihin päättäjiin. Viestejä ja puheluita on tullut runsaasti. Kouluasiat kiinnostavat, eikä ihme, onhan kyseessä lastemme ja nuortemme tulevaisuus.
Alakoulu on lähipalvelu. Yläkoulu voi sijaita kauempana. Tämä oli lähtökohtana jo aikoinaan kuntaliitoksia tehtäessä ja pidän linjausta järkevänä. Pienten koululaisten kohdalla läheisyys on tärkeää ja monen perheen muuttopäätökseen vaikuttaa se, miten lähellä alakoulu sijaitsee. Yläkoululaisten koulumatka voi jo olla pidempi, vaikka toki kuljetusten osalta pitää huolehtia niiden sujuvuudesta ja turhien pitkittämisten välttämisestä.
Minkä taakseen jättää sen edestään löytää. Näin voitaneen todeta, kun meillä on tänään päätettävissä yläkoulun sijainti entisen Enon kunnan alueella. Valtuusto päätti vuonna 2011 yläkoulutilojen rakentamisesta Uimaharjuun, vaikka kouluverkkoselvityksessä vuodelta 2010 oli linjattu, että alueen kaikki yläkoululaiset olisivat yhdessä paikassa. Äänestystyksen jälkeen yläkoulut jatkoivat sekä Uimaharjussa että Enossa.
Itse äänestin tuolloin yhden, Enossa sijaitsevan yläkoulun puolesta. Katsoin, että yksi yläkoulu vahvistaisi myös tuolloin Enossa sijainneen lukion elinvoimaa. Eno oli myös luontevampi yläkoulun paikka, sillä valtaosa nuorista asuu sillä kulmalla koulualueelta ja ympärillä sijaitsee hyvät liikuntamahdollisuudet.
No nyt olemme tilanteessa, jossa valtuusto – joskin valtaosin eri valtuutetut – päättävät taas alueen yläkoulun paikasta. Tilanne on viime kerrasta muuttunut siten, että Enon lukion elinvoima ei ole riittänyt, vaan lukio on lakkautettu.
Yläkoululaisten määrä on laskenut ja tulevaisuudessa määrän ennakoidaan edelleen laskevan. Oppilaat eivät jatkossa riitä enää kahteen erilliseen yläkouluun siten, että voimme varmistaa laadukkaan opetuksen valinnaisaineineen, opettajat ovat päivittäin läsnä kouluarjessa ja oppilashuolto on helpompi järjestää. Opetusalan ammattilaisten viesti on ollut yksiselitteinen sen osalta, että yksi yläkoulu on paras ratkaisu pedagogiikan näkökulmasta.
Sen sijaan nyt on kysymys siitä, missä tuo yläkoulu sijaitsee.
Sinänsä perustelut yläkoulun sijaitsemisesta Enon taajamassa ei ole muuttuneet mihinkään.
Mutta viime kerrasta poiketen nyt Uimaharjun taajamaan on rakennettu uutta koulutilaa. Se ei kuitenkaan sellaisenaan riitä kaikille yläkoululaisille. Ja toisaalta joka tapauksessa Enon koulukeskukseen pitää rakentaa uutta koulutilaa riippumatta siitä, onko siellä jatkossa yläkoululaisia vai ei.
Jos tekisimme päätöksiä puhtaalta pöydältä, niin se olisi helppoa. Yläkoulun sijoittaminen Enoon olisi yksiselitteistä. Sillä puolen aluetta asuu eniten koululaisia nyt ja tulevaisuudessa. Eno vetää uusia asukkaita puoleensa enemmän kuin Uimaharju, jos katsoo toteutuneita tonttikauppoja. Tulevaisuuden väestöennusteiden mukaan Enon elinvoima on suurempi.
Mutta pöytä ei ole puhdas, kuten se harvoin on. Tehdyt ratkaisut ja olemassa olevat tilat tuovat päätöksen arviointiin oman näkökulmansa. Investointikustannukset ovat kiistatta huomattavasti suuremmat, jos yläkoulu sijoitetaan Enoon. Käyttökustannukset koulun osalta taas ovat aavistuksen suuremmat Uimaharjun ratkaisussa.
Uimaharjun ratkaisussakin investointeja tarvitaan, samoin erilaisia väliaikaisratkaisuja, jossa tilojen hajauttaminen vaikeuttaa koulutyön arkea.
Yhden yläkoulun mallissa nykyistä useampi koululainen tulee kyyditysten pariin. Enon ratkaisussa koulukyydityksen parissa on kuitenkin huomattavasti vähemmän kyytiläisiä. Ei ole kestävää tehdä ratkaisua, joka johtaa siihen, että valtaosa on kyydityksissä, jos on olemassa toisenlainen vaihtoehto.
Päätöksen arvioinnissa ratkaisevaa mielestäni on, kuinka pitkän perspektiivin ottaa. Ajatteleeko pitkälle tulevaisuuteen vai perustuuko päätös välittömiin taloudellisiin näkökulmiin? Miten suuri merkitys on ennusteilla siitä, missä alueen väestö sijaitsee? Lähteekö päätös olemassa olevista tiloista ja hukkatilojen minimoimisesta tällä hetkellä vai miettiikö tilojen tarkoituksenmukaisuutta pitkälle tulevaisuuteen? Näkeekö tämän iltaisen päätöksen edellisen ratkaisun jatkumona vai haluaako nyt korjata suuntaa jo syntyneistä kustannuksista huolimatta?
Itselleni on tärkeää, että päätöksiä tehtäessä katsotaan yli valtuustokausien pitkälle tulevaisuuteen. Päätösten pitää myös tukea parhaalla mahdollisella tavalla alueen elinvoimaisuuden ylläpitämistä. Kouluratkaisujen kohdalla ensisijainen lähtökohta on se, että voimme taata lapsille ja nuorille parhaan mahdollisen kouluarjen.
Koulutukseen satsaaminen maksaa aina itsensä takaisin. Näiden syiden vuoksi tulen äänestämään Enon puolesta.
Puhe on pidetty Joensuun kaupunginvaltuuston kokouksessa 26.2.2017