Puhe valtioneuvoston tulevaisuusselonteosta

Arvoisa puhemies,

 

Työn murros on kenties Suomen suurin haaste. Näin pohdiskelee nyt käsittelyssä oleva tulevaisuusselonteko. Itse ajattelen, että Suomen suurin haaste on ilmastonmuutos, mutta toiseksi suurin saattaa hyvinkin olla työ.

 

Työn muutos on kiistaton tosiasia. Työn luonne, tekemisen tavat ja sisällöt ovat muutoksessa. Työpaikkoja katoaa ja uusia syntyy. Työ ei kuitenkaan katoa. Silti muutos haastaa perustavanlaatuisella tavalla koko yhteiskuntamme ja myös meidät yksilöinä.

 

Arvoisa puhemies,

 

Tulevaisuusselonteko nostaa esiin monia näkökulmia, joita myös me vihreät olemme pitäneet esillä.

 

Selonteon vahva viesti on, että työn murros vaatii osaamisen jatkuvaa päivittämistä. Tästä me Vihreätkin olemme muistuttaneet hallitusta moneen kertaan koulutusleikkausten yhteydessä.

 

Tulevaisuudessa työn muuttuessa myös taloutta on ajateltava uudelleen. Yhä pienempi osuus kansantalouden tuloista saadaan työn verotuksesta. Siirtyminen työn verotuksesta haittojen verotukseen on välttämätöntä jo kansantalouden kestävyyden kannalta.

 

Bruttokansantuote mittaa selonteon mukaan yhä huonommin ihmisten hyvinvointia mutta myös talouden kehitystä. Tarvitaan uusia mittareita. Samalla tarvitaan talouskasvun ja ympäristövaikutusten radikaalia irtikytkentää.

 

Työstä puhuttaessa puhutaan paljon myös kilpailukyvystä. Selonteon mukaan tämä palkasta ja eduista tinkimisen näkökulma on jo vanhentunut. Samaa mieltä olemme me vihreät.

 

Arvoisa puhemies,

 

Työn muutoksen myötä tiedon merkitys kasvaa. On arvioitu, että tulevaisuudessa lähes kaikki länsimaissa asuvat tekevät tietotyötä. Samalla kasvaa myös koulutuksen merkitys. Elinikäinen oppiminen muuttuu hyveestä välttämättömyydeksi.

 

Tämän vuoksi koulutuksen laadusta ja resursseista on huolehdittava.  Kaikille pitää olla mahdollisuus uudelleenkouluttautumaan, kenties useammankin kerran elämänsä aikana.

 

Valitettavasti hallituksen päätökset ovat olleet päinvastaista. Koulutuksesta on leikattu ja alanvaihtoa on vaikeutettu. Näissä päätöksissä tarvitaan u-käännöstä.

 

Pelkkä tieto ei kuitenkaan riitä. Tulevaisuuden työelämässä tärkeämmäksi nousevat taidot: yhdessä työskentely, uuden oppiminen, joustavuus, kriittinen ajattelu, itsensä johtaminen. Ilman näitä ei tulevaisuuden työelämässä pärjää.

 

Tämä vaatii koulutusjärjestelmänkin uudistumista. Sen on pystyttävä takaamaan nämä perustaidot jokaiselle. Silloin laaja-alaisuus ja monipuolisuus eivät ehkä olekaan opintopolulla heikkous vaan vahvuus.

 

Vaikka tulevaisuuden työ on fyysisesti kevyempää ja puitteiltaan vapaampaa, se voi samalla olla vaatimuksiltaan henkisesti nykyistä raskaampaa.

 

Arvoisa puhemies,

 

Tulevaisuuden työ on palapeli. Siinä ihminen kokoaa itselleen mielekkään kokonaisuuden palkkatyön, yrittäjyyden, freelancer-hommien ja muiden työn muotojen yhdistelmästä.

 

Työn pilkkoutuessa sama tapahtuu myös toimeentulolle.

 

Tämä asettaa aivan uudenlaisen haasteen yhteiskunnan turvaverkolle. Ilman perustuloa ja sosiaaliturvan kokonaisuudistusta emme pysty vastaamaan tähän muutokseen.

 

Oman elämänpolun löytäminen on vaikeutunut. Sitä seuraa kasvava syrjäytymisriski.

 

Epävarmuus kasautuu työelämässä yhä enemmän samalle joukolle ihmisiä. Olemme kadottaneet lähes 80 000 miestä pysyvästi työelämän ja opintojen ulkopuolelle. Määrä kasvaa koko ajan.

 

Sanotaan, että tulevaisuuden työ on yhä enemmän merkityksen luomista. Usein ajatellaan sen tarkoittavan, että perinteisen työn ulkopuolelle jäävät rakentavat elämälleen merkityksen monenlaisista paloista, esimerkiksi vapaaehtoistyöstä.

 

Selonteossa jää huomaamatta se, että myös vapaaehtoistyö kasautuu. Tutkimusten mukaan eniten vapaaehtoistyötä tekevät ne, jotka voivat muutenkin parhaiten: terveet, korkeasti koulutetut ja elämäänsä tyytyväiset ihmiset. Moni matalammin koulutettu tai työelämän ulkopuolella oleva jää myös vapaaehtoistoiminnan ulkopuolelle.

 

Työn keskittymisen myötä keskittyy myös hyvinvointi ja toimeentulo. Silloin eriarvoisuus lisääntyy.

 

Arvoisa puhemies,

 

Työn muutos tapahtuu vääjäämättä, mutta hitaasti. Selonteossa kysytään, pitäisikö luovaa tuhoa nopeuttaa. Sosiaalisen oikeudenmukaisuuden kannalta sitä voisi joskus olla parempi hidastaa.

 

Selonteon mukaan työn murros ei pohjimmiltaan ole uhka, vaan valtava mahdollisuus. Näin voi ollakin, yhteiskunnan tasolla. Yksilön tasolla se voi joskus olla katastrofi.

 

Kun selonteon toisessa osassa pohditaan ratkaisuja työn murrokseen, niiden on oltava sellaisia, joilla pidetään kaikki mukana.

 

Puhe on pidetty eduskunnan täysistunnossa keskustelussa valtioneuvoston tulevaisuusselonteon 1. osasta Jaettu ymmärrys työn murroksesta