Puhe välikysymyskeskustelussa lainsäädännön tasosta
Arvoisa puhemies,
Me kansanedustajat käytämme tässä salissa ylintä päätäntävaltaa hyväksyessämme lakeja, jotka vaikuttavat kaikkien suomalaisten elämään.
Uutena kansanedustajana olen hämmästellyt lainsäädännön valmistelun tasoa. Miten se voi edes olla niin heikkoa, kun kuitenkin ministeriöillä ja hallituksella on mahdollisuus käyttää apunaan maan johtavia asiantuntijoita ja on resursseja laskettaa lakiesitysten vaikutuksia?
On hyvä, että valtioneuvoston yhteyteen on päätetty perustaa lainsäädännön vaikutusarviointielin. Kuulimme, ettei tämä ole vielä aloittanut työtään. Tämä oli huojentava tieto. Olisi ollut pelottavaa kuulla, että tämä olisi jo toiminnassa, sillä nyt saliin tuotujen lakiesitysten kohdalla vaikutusarviot ovat säännönmukaisesti olleet olemattomat, eri lakien yhteisvaikutuksia eri väestöryhmiin ei ole huomioitu, sukupuolivaikutusten arvioita ei ole tehty.
Hyvä lainsäädäntö on avointa ja läpinäkyvää. Mitä enemmän lakiesitys jakaa mielipiteitä, sen tärkeämpää avoimuus on. Vain siten saadaan kestäviä päätöksiä.
Lainvalmistelussa asiantuntijoiden laaja kuuleminen varmistaa eri näkökulmien esiin tulemisen. Jos kuvitellaan, että sivuuttamalla kuulemisessa etukäteen arvellen hankalat tahot prosessin nopeuttamiseksi, ollaan väärällä tiellä. Päinvastoin, lainvalmistelun avaaminen kritiikille mahdollistaa jo aikaisessa vaiheessa erinäisten ongelmien ja riskien esiintulon, jolloin niihin voidaan lakityössä varautua.
Esitetty komiteatyön palauttaminen on tervetullut.
Hallitus on korostanut, että asiat tulee hoitaa nopeasti. Se on johtanut monenlaisiin oikomisiin lakiesitysten kanssa. Nämä oikomisyritykset ovat kuitenkin johtaneet ylimääräisiin sakkokierroksiin, kun lakiesityksiä on jouduttu vetämään pois, korjaamaan ja muuttamaan. Tässä on hukkaantunut niin aikaa kuin uskottavuutta. Hutiloimalla ei tule hyvää.
Tällä hetkelläkin valmistelun alla on lakiesityksiä, joiden valmisteluun liittyy aiheellisesti erilaisia huolia:
– Pakkolait ja niiden mahdollinen perustuslain ja kansainvälisen oikeuden vastaisuus
– Sote- ja aluehallintouudistuksen kyseenalainen perustuslainmukaisuus
– Turvapaikanhakijoihin kohdistettavien toimien yhteensopivuus kansainvälisen lain kanssa.
On myös aito huoli siitä, että monet kiireellä jo läpiviedyt lait tulevat meidän eteemme vielä uudestaan vaatien erilaisia korjauksia, kun käytännön elämä tuo esiin vaikutukset, joiden etukäteisarviointi jätettiin tekemättä. Lailla tavoiteltu säästö jää toteutumatta ja toisaalla kustannukset lisääntyvät. Esimerkiksi subjektiivisen päivähoidon rajaamislaki päätyy suurella kertoimella tälle listalla.
Miten lain valmistelua voidaan parantaa?
Valmistelussa tulisi hyödyntää laajasti erilaisia asiantuntijatahoja. Ilmastopaneeli on hyvä esimerkiksi uudenlaisesta tavasta koota asiantuntijuutta. Kansalaiset kannattaa ottaa aikaisessa vaiheessa mukaan, joukkoistamista voidaan hyödyntää myös lainvalmistelussa.
Vaikutusarviot tulee tehdä huolella. Myös eri lakien yhteisvaikutukset eri väestöryhmiin pitää arvioida.
Kustannusvaikutukset tulee laskea valmiiksi jo hallituksen puolelta, ei ole kohtuullista että opposition pitää tehdä ne hallituksen puolesta, kuten eläkeläisten asumistuen kohdalla kävi.
Avoimuus, median tiedonsaannin helpottaminen ja tiedotusvälineiden tasapuolinen kohtelu tulee olla itsestäänselvyys ministeriöiden toiminnassa.
Etujärjestöjen kuuleminen tulee olla avointa. Kaikki valiokunnissa kuultavana olleet tahot tulevat julkisesti näkyviin, toisin kuin ministerien luona käyvät. Siksi valtioneuvoston jäsenten tulisi ylläpitää ajantasaista lobbausrekisteriä, joka kertoo ketä tahoja on tavattu ja mistä teemasta käyty keskusteluja.
On tämän salin yhteinen etu, että huolehdimme hyvän demokratian edellytyksistä. Yksi näistä on lainsäädäntötyön hyvä valmistelu.
Poliittiset intressit eivät saa vaarantaa luottamusta lainsäädännön hyvään valmisteluun. Kaikkien on voitava luottaa siihen, että valmistelu nojaa faktoihin, se pohjautuu asiantuntijatietoon, kansalaisia ja heidän edustajiaan on kuultu laajasti, vaikutukset ovat arvioitu mahdollisimman luotettavasti.
Tehdyt johtopäätökset voivat sitten erota poliittisten painotusten mukaan, se kuuluu asiaan. Sen muuttamiseksi demokratialla on omat keinonsa vaalien muodossa.
Puhe on pidetty eduskunnan täysistunnossa välikysymyskeskustelussa 15.12.2015