Puhe ulko- ja turvallisuuspoliittisesta selonteosta

Arvoisa puhemies,

 

Ulko- ja turvallisuuspoliittisessa selonteossa ei puhuta laajasta turvallisuudesta, vaikka juuri sitä tässä ajassa tarvittaisiin.

 

Elämme maailmassa, missä työttömyys ja eriarvoistuminen lisääntyvät, kansainvälinen muuttoliike nopeutuu, ja äärinationalistiset ja rasistiset ajatukset nostavat päätään. Ilmastonmuutos on merkittävä turvallisuusuhka koko maailmassa. Se vaikuttaa suomalaistenkin turvallisuuteen sekä suoraan että välillisesti. Tästä huolimatta ilmastoturvallisuudesta ei meillä juuri puhuta.

 

Olisi syytä. Emme pääse ilmastonmuutosta ja sen seurauksia pakoon täällä Pohjolassakaan. Vaikka ilmaston lämpenemisellä ei olisikaan täällä katastrofaalisia vaikutuksia, ilmaston muuttumisen globaalit vaikutukset talouteen ja muuttoliikkeeseen eivät voi olla tuntumatta myös täällä.

 

Suomi on sitoutunut Pariisin ilmastosopimuksen, YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden sekä EU:n globaalistrategian toimeenpanoon. Tämä tarkoittaa sitä, että olemme sitoutuneet kehitysyhteistyöhön, rauhanvälitykseen, konfliktinehkäisyyn ja kriisinhallintaan.

 

Suomen vahvuudet ovat tieteessä ja teknologiassa, alueellisessa ja monenvälisessä yhteistyössä ja rauhanrakentamisessa sekä arktisessa osaamisessa. Näitä vahvuuksia meidän tulee hyödyntää aktiivisesti laajan turvallisuuden ja ilmastoturvallisuuden varmistamiseksi.

 

Samalla meidän on varmistettava, että näiden tavoitteiden toimeenpanolle löydetään riittävät resurssit. Ilman niitä ei saada aikaan toivottuja tuloksia. Olemme valmiita maksamaan turvallisuudesta, usein huomattaviakin summia. Tämän valmiuden on tärkeää koskea myös laajaa turvallisuusajattelua.

 

Arvoisa puhemies,

 

Pienen maan turvallisuuden takaa parhaiten onnistunut ulko- ja turvallisuuspolitiikka. Aktiivisella ulkopolitiikalla voimme vaikuttaa turvallisuustilanteeseen lähialueillamme ja ehkäistä jännitteitä ja konflikteja. Se on väline, jota meidän on syytä aktiivisesti käyttää.

 

YK, ETYJ, Euroopan unioni ja Pohjoismaiden Neuvosto ovat puutteistaan huolimatta ainutlaatuisia valtioiden välisiä yhteistyöfoorumeita. Niissä sovitaan yhteisistä pelisäännöistä ja haetaan yhteisymmärrystä. Ne ovat vuoropuhelun paikkoja.

 

Valtiot eivät enää ole ainoita turvallisuuspolitiikan tekijöitä, vaan maailmalla toimii myös muita ryhmittymiä, jotka pyrkivät väkivallan monopoliin alueellaan. Siitä huolimatta valtiot ovat edelleen niitä toimijoita, joiden välisillä sopimuksilla etsimme ratkaisuja näihinkin konflikteihin.

 

Valitettavasti monet kansainväliset yhteistyön foorumit YK:sta lähtien ovat olleet voimattomia käynnissä olevien konfliktien, sotien ja kriisien ratkaisemisessa suurvaltapolitiikan vuoksi.

 

Juuri nyt YK:lla on ollut jopa ongelmia saada avustuskuljetuksia perille Syyriaan, missä apu tarvitaan kipeästi. Silti YK on se toimija, jolla on mahdollisuus sekä auttaa siviilejä, että saada osapuolet yhteisen neuvottelupöydän ääreen. Emme saa hylätä näitä järjestöjä, vaikka ratkaisuun pääseminen tuntuu vaikealta – päinvastoin, juuri siksi meidän on tuettava niitä entistä enemmän ja olla aktiivisesti mukana etsimässä keinoja niiden toimintakyvyn parantamiseksi.

 

Joskus erilaisissa kansainvälisissä sopimuksissa on tulkinnan varaa. Silloin Suomen on syytä noudattaa pikemminkin sopimusten henkeä kuin kirjainta. Esimerkiksi kansainväliseen asekauppaan liittyen Suomen tulisi tiukentaa linjaansa. Emme saa viedä aseita alueille, jossa on vaara, että niitä käytetään väärin.

 

Arvoisa puhemies,

 

Euroopan unioni on Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisin yhteistoiminnan foorumi. Sen merkitys korostuu erityisesti silloin, kun tarvitaan perinteistä turvallisuusajattelua laajempaa reagointikykyä.

 

EU:lla on käytettävissään monipuolinen keinovalikoima varsinkin laajan turvallisuuden kysymyksiin ja hybridiuhkiin vastaamiseksi. Siksikin turvallisuusyhteistyön tiivistäminen EU:n puitteissa on tärkeää.

 

Suomi saa tilaisuuden toimia rauhanrakentajana toisessa valtioiden välisessä yhteistyöfoorumissa, kun toimimme Arktisen neuvoston puheenjohtajamaana 2017—2019.

 

Arktinen neuvosto on perinteisesti onnistuttu pitämään turvallisuuspoliittisten jännitteiden ulkopuolella. Siksi sen merkitys korostuu silloin, kun valtioiden väliset jännitteet kiristyvät.

 

Puheenjohtajuus on myös ohittamaton tilaisuus herkkien arktisten maa- ja merialueiden suojelun sekä pohjoisten alkuperäiskansojen oikeuksien edistämiseen. Olisin toivonut, että puheenjohtajakauden merkitys olisi huomioitu selonteossa paremmin.

 

Meillä on pitkät perinteet Venäjän naapurina elämisessä. Kanssakäyminen rajan yli on aina ollut luontevaa. Tällä hetkellä jännitteet Suomen ja Venäjän sekä EU:n ja Venäjän välillä ovat lisääntyneet. Sen ei pidä vähentää kansalaisten arkista kanssakäymistä rajan yli. Sitä tarvitaan tänä aikana entistä enemmän, sillä se auttaa lisäämään luottamusta ihmisten kesken.

 

Arvoisa puhemies,

 

Pohjoismaat on lähin perheemme. Siksi Ruotsi ja muut Pohjoismaat ovat luontevia kumppaneitamme. Pohjoismaisen yhteistyön tiivistäminen ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on kannatettavaa. Yhdessä voimme olla myös kokoamme suurempia. Sekä keskinäinen yhteistyö Pohjoismaiden kesken että Pohjoismaiden yhteistyö kansainvälisillä areenoilla on tässä ajassa tehokas tapa vahvistaa sekä omaa että Itämeren turvallisuuspoliittista ympäristöä.

 

Samansisältöinen puhe on pidetty eduskunnan täysistunnossa ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon käsittelyssä 21.12.2016