Puhe soten valinnanvapaudesta

Arvoisa puhemies,

 

Nyt esitettyyn valinnanvapausmalliin liittyy perustavanlaatuisia ongelmia, jotka estävät sote-uudistuksen yhteisesti hyväksyttyjen tavoitteiden saavuttamisen. Lisäksi järjestelmä on niin sotkuinen, että muutosprosessi tulee olemaan erittäin kivullinen.

 

Sote-uudistuksen alkuperäinen tavoite oli parantaa kaikkien suomalaisten perusterveydenhuoltoa, kaventaa terveyseroja ja varmistaa palveluketjujen toimivuus. Nyt ollaan luomassa järjestelmä, jossa käy päinvastoin: kustannukset kasvavat, palveluketjut sirpaloituvat ja ihmiset eriarvoistuvat.

 

Sote-järjestelmämme kaipaa remonttia, mutta uhkana on, että esitetty valinnanvapausmalli vie järjestelmään jopa nykyisestä taaksepäin.

 

Hallitus on itse kirjannut ohjelmaan askelmerkit sote-uudistukselle. Ensin piti turvata saumattomat hoitoketjut, sitten yksinkertaistaa rahoitus ja lopuksi monipuolistaa palvelutuotantoa ja lisätä valinnanvapautta nykyisestä.

 

Tälle polulle pitäisi edelleen palata yhdessä kaikkien eduskuntapuolueiden kanssa. Näin voisimme luoda kestävän mallin.

 

Nyt esitetty markkinallistaminen kertarysäyksellä on hyppy tuntemattomaan. Se on loikka, josta on mahdotonta perääntyä, kun markkinat on kerran avattu. Siksi valinnanvapaus tulisi tehdä vähitellen, jolloin voitaisiin hyödyntää niitä kokeiluja, joita hallitus on käynnistänyt.

 

Arvoisa puhemies,

 

Kun mennään markkinat eikä kansanterveys edellä, eriarvoisuus lisääntyy ja terveyserot kasvavat.

 

Valinnanvapaudesta ei ole iloa, jos ei ole mistä valita. Isoihin kaupunkeihin kyllä syntyy sote-keskuksia. Vaihtoehdot lisääntyvät ja jonot ehkä lyhenevät. Mutta miten käy keskusten ulkopuolella ja  pikkukunnissa? Sinne yksityisiä sote-keskuksia ei synny ja vastuu sotesta jää maakunnalle. Palvelut heikkenevät ja ihmisten välinen alueellinen eriarvoisuus lisääntyy.

 

Näin on käynyt jo Ruotsissa. Kun kävin talvella Torniossa, siellä ihmeteltiin julkisuudessa olleita väitteitä siitä, kuinka Ruotsissa valinnanvapauden myötä hoitoon pääsy on nopeutunut. He kun kertoivat, että vaikka suurissa kaupungeissa jono ovat lyhentyneen, niin uudistuksen myötä heidän palvelunsa heikkenivät ja Suomen puolella palvelut pelaavat paremmin.

 

Arvoisa puhemies,

 

Nyt esitetty maakuntien itsehallinto on menojen itsehallintoa. Tuloja maakunta ei pysty hallitsemaan: niillä ei ole verotusoikeutta, ne eivät voi ottaa velkaa tai kattaa kassavajettaan asiakasmaksuja korottamalla, sillä asiakasmaksuja korotettaessa valtion rahoitus vähenee vastaavasti.

 

Hallituksen tavoittelemaan kolmen miljardin kustannusten kasvun taittumiseen ei tällä mallilla päästä. Tämä on ongelma, sillä ainoa keino hillitä kustannusten kasvua on leikata palveluista. Sote-rahoituksen kriisi on siten myös sote-palveluiden kriisi. Siinä maksajiksi jäävät pienituloiset, eläkeläiset ja työttömät, jotka eivät pysty omalla kustannuksellaan ostamaan lisäpalveluja.

 

On esityksessä hyvääkin, se on henkilökohtainen budjetti. Se voi aidosti lisätä ihmisten vaikutusmahdollisuuksia omiin palveluihinsa.

 

Arvoisa puhemies,

 

Maakuntien vastuulle sälytetään raskas taakka. Viime kädessä maakunta on vastuussa palveluiden ohjaamisesta. Mutta työkaluja tähän on edelleen liian vähän.

 

Nyt sote-toimijat keräävät erilaista tietoa eri tavoilla. Ei ole yhtenäisiä järjestelmiä eikä niitä ehditä perustaa ennen soten voimaantuloa. Käytännöt ovat kirjavat jo julkisella puolella, yksityisestä puhumattakaan. Miten ihmeessä saadaan järjestelmät puhumaan keskenään? Ja miten varmistetaan, että eri tahot keräävät vertailukelpoista tietoa?

 

Jos tietojärjestelmiä ei saada kasaan, kukaan ei pysty ohjaamaan toimintaa. Tiedolla ei voi ohjata jos sitä ei ole.

 

Meillä kaikilla on vielä tuoreessa muistissa toimeentulotuen Kela-siirron aiheuttama kaaos. Viime vuonna vastaava sotku saatiin aikaan maataloustukien maksatuksessa. Mitä sitten tapahtuu, kun uudistetaan koko sote-järjestelmä kerralla? Hallituksen vaikutusarviossa todetaan, ettei tietojärjestelmät ole valmiita vasta kuin 2020-luvun puolivälissä.

 

Tietojärjestelmät eivät ole pelkästään tekninen kysymys. Sote-tietojärjestelmissä on kyse ihmisten elämästä ja kuolemasta.

 

Arvoisa puhemies,

 

Yksi aiheellinen huoli on ollut, kuinka varmistetaan, että monikansalliset terveysfirmat maksavat veronsa Suomeen. Tätä ei lakiesityksellä ei ole torpattu.

 

Suurille sote-konserneille tuli sentään sitova velvoite raportoida tilinpäätöstietojaan, mutta raportista on tieten tahtoen jätetty pois aivan perustavanlaatuisia tietoja. Niillä ei saa kokonaiskuvaa siitä, maksavatko sote-yritykset veroja sinne, missä voitto on syntynyt.

 

Velvoitteen rikkomisesta ei ole tulossa sote-firmoille mitään sanktioita. Lisäksi jää epäselväksi, pitääkö monikansallisen yhtiön antaa raportti koko yrityksen osalta. Jos velvollisuus koskee vain suomalaista osaa, voittojen piilottaminen on helppoa.

 

Sote-yritysten tulisi raportoida keskeisimmät verotusmenettelylain määrittämät tilinpäätöstietonsa. OECD ja EU pitävät niitä tärkeimpinä aggressiivisen verosuunnittelun estämisen kannalta. Kaikkein suurimmat kansainväliset yritykset joutuvat raportoimaan ne jo nyt.

 

Nämä korjaukset on syytä tehdä esitykseen valiokuntakäsittelyssä.

 

Arvoisa puhemies,

 

Valinnanvapauslainsäädäntö oli lausunnoilla, lausuntoja tuli reilut 600 kpl. Lausuntopalaute oli kokonaisuutena hyvin kriittistä.

 

Hallitus teki nopeassa tahdissa esitykseen ison liudan muutoksia – itse asiassa niin paljon, että normaalitilanteessa olisi pitänyt laittaa uudelle lausuntokierrokselle. Lausunnonantajat ovat lausuneet esityksestä, jota ei enää ole!

 

Tästä lopullisesta paketista olisi annettu toisenlaisia lausuntoja, joissa niissäkin olisi voinut olla painavia huomioita, jotka olisi pitänyt ottaa huomioon. Nyt tämä työ jää eduskunnalle. Me kansanedustajat saimme tämän yli 300 sivun mittaisen esityksen eilen. Kuinka syvällisesti siihen ehtii perehtyä näin lyhyessä ajassa?

 

Jälleen kerran esimerkki hallituksen huonosta valmistelusta.

 

Arvoisa puhemies,

 

Lopuksi haluan nostaa esiin myös sosiaali- ja terveysalan henkilökunnan. Henkilöstön asema on kohtuuton: muutoksia tulossa paljon ja nopeasti, eikä vieläkään tiedetä miten työpaikan käy.

 

Ja kuinka työpaikkojen käy jatkossa. Kun asiakkaat voivat vaihtaa palveluntarjoajaa vuosittain, voi se johtaa siiheen, että yritysten henkilökunnan tarve muuttuu sen mukaisesti. Tuleeko sote-alan ammattilaisista uuden ajan nomadeja, jotka joutuvat vaeltamaan työpaikkojensa perässä pahimillaan vuosittain paikasta työnantajalta toiselle?

 

Sote-uudistus tarvitaan, siitä olemme kaikki samaa mieltä. Se pitää kuitenkin viedä läpi alkuperäisiin tavoitteisiin sitoutuen ja kaikkien puolueiden aidolla yhteistyöllä.

 

Puhe on pidetty eduskunnan täysistunnossa 10.5.2017 keskustelussa sote-uudistuksen valinnanvapaudesta (HE 47/2017 vp)