Puhe sote-uudistuksen välikysymyskeskustelussa

Arvoisa puhemies,

 

Sote-uudistuksen piti kaventaa ihmisten välisiä terveyseroja. Sen piti helpottaa hoitoon pääsyä. Sen piti tulla nykyjärjestelmää halvemmaksi.

 

Sanalla sanoen, sen piti varmistaa hyvä apu ja hoito sitä tarvitsevalle ihmiselle.

 

Näistä tavoitteista kaikki puolueet olivat yhtä mieltä.

 

Sitten tuli keskustan maakuntauudistus ja kokoomuksen valinnanvapaus. Koko uudistuksen sisältö meni uusiksi. Keinoista tuli tavoitteita ja samalla alkuperäiset tavoitteet jäivät unholaan.

 

Hoidon tarpeessa oleva ihminen jäi järjestelmän jalkoihin.

 

Nyt on otettava takapakkia. On palattava takaisin uudistuksen alkuperäisiin tavoitteisiin, siihen, että voimme varmistaa kaikille hyvän hoivan.

 

Arvoisa puhemies,

 

Asiantuntija toisensa perään on varoittanut meitä, että hallituksen esittämällä tavalla tavoite hyvästä hoidosta ei tule toteutumaan.

 

Nämä ovat vakavia varoituksia. Leikimme ihmisten terveydellä. Sote-uudistusta ei ole turhaan kutsuttu vuosisadan uudistukseksi. Se vaikuttaa meidän jokaisen elämään. Jos epäonnistumme, seuraukset voivat olla hyvin vakavat.

 

Hallituksen lakiesitys sysää vastuun onnistumisesta maakuntavaltuustoille. Valtuuston vastuulla on varmistaa, että hoitoketjut toimivat. Valtuuston on saatava palveluita tuottavat yritykset, järjestöt ja maakunnan omat liikelaitokset toimimaan yhteistyössä. Valtuuston pitää huolehtia, että maakunta järjestää palvelut, jos muita tuottajia ei ole.

 

Mutta miten? Siihen ei lakiesitys vastaa.

 

Maakunnilla ja valtuutetuilla ei ole sote-taikasauvaa, jota heilauttamalla kaikki saataisiin sujumaan kuin tanssi. Maakuntavaltuustojen työkalut ovat strategia ja sopimukset palveluntuottajien kanssa. Riittävätkö ne? Monen asiantuntijan ja lausunnonantajan mielestä eivät.

 

Hallituksen esitys lisää huimasti palveluiden tuottajia. Maakunnan omien yhtiöiden lisäksi nyrjähtäneitä nilkkoja ja sitkeitä flunssia voivat hoitaa myös yksityiset terveystalot ja järjestöjen toimipisteet. Maakunnan pitäisi jotenkin varmistaa, että hoitoketju toimii ja tieto kulkee, vaikka samaa ihmistä hoitaisi kourallinen eri toimijoita.

 

Entä jos ei toimikaan? Maakunnan on paha mennä sanomaan yksityisille yrityksille, miten hoito pitää järjestää.

 

Maakuntavaltuustojen piti lisätä demokratiaa. Nyt luodaan järjestelmä, jossa valtuutetut jätetään puun ja kuoren väliin selviytymään mahdottomasta tehtävästä ja kutsutaan sitä kansanvallaksi. Aito demokratia ei toteudu, jos päätöksentekijöille ei anneta sellaista valtaa, jolla vastuun pystyy kantamaan. Maakunnille tarvitaan verotusoikeus.

 

Arvoisa puhemies,

 

Parasta hoitoa on oikea-aikainen hoito. Mahdollisimman varhainen hoitoon pääsy säästää sekä inhimillistä kärsimystä että rahaa.

 

Sote-uudistuksen tavoitteena oli, että hoitoon pääsee nykyistä helpommin ja nopeammin. Perustason palveluita piti olla yllin kyllin saatavilla, jotta vaivat saadaan hoidettua ennen kuin tarvitaan kalliita erikoispalveluita.

 

Nyt on käymässä päinvastoin.

 

Sote-keskukset saavat rahaa jokaisesta asiakkaasta, ei jokaisesta hoidosta. Se tarkoittaa, että mitä vähemmän hoitoa yhtiö antaa, sitä enemmän voittoa se voi saada.

 

Silloin peruspalveluita kannattaa tarjota mahdollisimman vähän, jotta hoito tulee mahdollisimman halvaksi. Se ei haittaa, jos potilaan tilanne ja hän tarvitsee erikoispalveluita, sillä ne järjestää eri taho. Silloin laskukin menee eri osoitteeseen.

 

Siis ojasta allikkoon.

 

Sote-järjestelmään tarvitaan sellainen rahoitusmalli, joka varmistaa peruspalveluiden saatavuuden ja vähentää erikoispalveluiden tarvetta. Hallituksen esittämä malli ei näitä kriteereitä täytä.

 

Arvoisa puhemies,

 

Ihmisten hyvää hoivaa ei saa uhrata voiton tavoittelulle. Tarvitsemme sote-uudistuksen, mutta se on toteutettava ihmisten, ei sote-firmojen, tarpeista lähtien.

 

Vihreiden mielestä sote-uudistuksessa ei ole tarvetta palata lähtöruutuun. Riittää, että palataan hallituksen omassa ohjelmassaan kirjattuun marssijärjestykseen.

 

Taataan ensin saumattomat hoitoketjut ja pavleuiden intergraatio niin sosiaali- kuin terveyspalveluiden kesken kuin perus- ja erikoistason kesken. Sitten yhdistetään palveluiden rahoitus. Sen jälkeen lisätään hallitusti valinnanvapautta.

 

Näillä askelmerkeillä pääsemme kohti yhteisesti määriteltyjä tavoitteita.
Puhe on pidetty eduskunnassa keskusteltaessa välikysymyksestä hallituksen sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksesta 4.4.2017