Puhe mielenosoituksessa terveen sisäilman puolesta

Sisäilmaongelmat koskettavat tässä maassa aivan liian monia. Eduskunnan tarkastusvaliokunta teki selvityksen rakennusten sisäilmaongelmista jo viisi vuotta sitten. Sen mukaan selvästi yli puolessa kouluista ja päiväkodeista on sisäilmaongelmia. Home- ja kosteusvaurioisissa tiloissa oleilee jopa 260 000 henkeä.

 

Nämä ovat hurjia lukuja. Suurin osa kouluissa ja päiväkodeissa home- ja kosteusvaurioille altistuvista on tietenkin lapsia ja nuoria. Meillä on nuoria, jotka ovat joutuneet olemaan jo vuosikausia homerakennuksissa ja sairastuneet loppuiäkseen. Tänään uutisoitu 14-vuotias kouvolalaispoika on yksi esimerkki.

 

Tilanne on häpeällinen. Homeongelmat ovat tiedossa, ovat olleet jo pitkään, mutta niille ei tehdä mitään. Kaikki pesevät käsiään.

 

Tarkastuslautakunnan selvityksen perusteella eduskunta esitti konkreettisia toimenpiteitä ongelman ratkaisemiseksi. Näitä ovat seuraavat:

• tietoa pitää lisätä,
• rakentamisen laatua parantaa neuvonnalla ja koulutuksella,
• rakennustyömailla pitää parantaa kosteudenhallintaa,
• rakennusvalvontaa pitää parantaa ja sen tulee olla oikea-aikaista,
• tarvitaan luotettavampia selvityksiä,
• rakentajan vahingonkorvaus- ja rikosvastuuta pitää kiristää ja takuuaikoja pidentää,
• sisäilmaongelmista kärsivien pitää päästä nopeasti tutkimuksiin ja saada apua,
• sairaassa rakennuksessa oleskelevien altistumisaikaa pitää lyhentää, ja
• kunnille pitää kohdentaa rakennusavustuksia korjaustoimenpiteisiin.

 

Eteneminen on kuitenkin ollut hirveän hidasta. Suurin osa toimenpiteistä on vieläkin kesken.

 

Ongelmat ovat suurimmat julkisessa rakentamisessa. Syynä on se, että hankintoja kilpailuttaessa kriteerinä on vain hinta. Se johtaa siihen, että rakentajat tinkivät laadusta, kaikki yritetään tehdä mahdollisimman halvalla ja esimerkiksi rakenteiden kuivatukselle ei varata riittävästi aikaa.

 

Rakennuttajat pitää saada kantamaan vastuunsa työn jäljestä. Sanktioiden pitää olla niin isot, että mahdolliset myöhästymissakot kannattaa maksaa ja rakenteet kuivattaa kunnolla ja panostaa laatuun.

 

Huonot ratkaisut pitää pystyä huomaamaan jo suunnitteluvaiheessa. Valvojien pitää mitata kosteusprosentit muualtakin kuin siitä kohtaa, jonka rakennuttaja osoittaa.

 

Jos kosteusvaurioita kuitenkin pääsee syntymään, niihin pitää puuttua nopeasti. Pitkäaikainen altistus voi aiheuttaa ongelmia loppuelämäksi. Sitä paitsi se maksaa. Kosteus- ja homevaurioiden terveyshaittakustannukset ovat 450 miljoonaa euroa vuodessa.

 

Ihmisten kokemukset pitää aina ottaa vakavasti. Liian usein oireet sivuutetaan. On tilanteita, jossa ihmiset oireilevat, vaikka sisäilmamittaukset näyttävät puhtailta. Tällöin sairaus saatetaan leimata kuvitteluksi. Kuitenkin tiedetään, että on monia epäpuhtauksia, jotka eivät näy nykyisissä mittauksissa, vaikka ne aiheuttavat ongelmia. Siksi ihmisten kokemukset pitää ottaa tosissaan ja etsiä apua tilanteeseen.

 

Kunnilla on iso vastuu niin rakentamisen valvonnassa kuin ongelmiin puuttumisessa. Joissakin kunnissa, mm. Joensuussa, toimii moniammatillisia sisäilmatyöryhmiä, jotka ratkovat homeongelmia. Niissä on mukana rakennusvalvonnan, työterveyden, työsuojelun ja rakennuksen käyttäjien edustajia.

 

Nämä työryhmät ovat toimineet hyvin ja käytäntö kannattaisi ottaa käyttöön muissakin kunnissa. Työsuojeluvaltuutettu on luonnollinen henkilö ajamaan henkilökunnan asiaa, mutta lasten ja nuorten pitäisi saada niihin edustajansa.

 

Koulujen ja päiväkotien korjausvelan määrä on jo noin 1,4 miljardia euroa. Nyt on hyvä aika kuitata tämä korjausvelka, kun korot ovat alhaalla. Korjausrakentaminen tuo myös työpaikkoja, joita tänä aikana tarvitaan. Nyt jos koskaan kannattaa siis panostaa homekoulujen ja -päiväkotien korjaamiseen.

 

Kaikille tulee olla oikeus terveeseen sisäilmaan.