Puhe ikäihmisten liikunta- ja terveyspäivässä

Hyvät kuulijat,

 

Oikein lämpimästi tervetuloa teille kaikille Pohjois-Karjalan liikunnan ja Suomen seniorikotien järjestämään ikäihmisten liikunta- ja terveyspäivään. Päivä järjestetään nyt jo kuudennen kerran ja suosio on suuri.  Eikä ihme, täällä yhdistyy liikunnan ilo ja yhdessäolon riemu.

 

Suomalainen väestö ikääntyy nopeimmin Euroopassa. Vuonna 2040 yli joka neljäs suomalainen on 65-vuotias tai sitä vanhempi. On siis tärkeää miettiä, miten huolehtia ikäihmisten liikunnasta ja terveydestä.

 

Eihän ikääntyminen sinänsä ole hyvä tai huono asia. Se on normaali, meitä jokaista koskeva tosiasia. Me kaikki ikäännymme joka päivä. Tärkeää on, että tiedämme iän myötä tulevat muutokset ja pyrimme vaikuttamaan niihin siten, että voimme nauttia elämästämme iästä riippumatta.

 

Elimistömme vanhenemismuutokset alkavat jo 20-30-vuotiaana. Näkyvät vanhenemismuutokset alkavat viimeistään 40-50-vuotiaana. Solujen toiminta huononee ja osa soluista tuhoutuu. Vanheneminen etenee elimistön eri osissa eri aikaan ja se on yksilöllinen prosessi. Voidaan kuitenkin karkeasti ajatella, että elimistön toiminnat heikkenevät noin 1% vuodessa ja sitä pidetään normaalina vanhenemisnopeutena.  On arvioitu, että noin 30-40 % sydämen, aivojen, keuhkojen, munuaisten ja lihasten soluista menetetään 80-vuoden ikään mennessä.

 

Vanhenemiseen vaikuttavat geneettiset tekijät sekä elintavat ja elinympäristö. Nykyisin ajatellaan, että geneettiset tekijät ovat tärkeimpiä nuoruudessa, kun taas elämäntavat ja elinympäristötekijät vaikuttavat enemmän seniorin terveyteen. Fyysistä vanhenemista ei voi estää ja sen olisikin hyvä nähdä luonnollisena osana ihmisen kehittymistä. Vanhenemista voi kuitenkin elintavoillaan hidastaa.

 

Fyysisellä aktiivisuudella ja liikunnalla on paljon merkitystä ikäihmisen toimintakykyyn, sairauksien ehkäisyyn, itsenäiseen selviytymiseen ja elämän laadun parantamiseen. Liikunnan yhteys terveyteen on varsin selvä.

 

Liikunta ei sinänsä estä vanhenemista, mutta sillä on siihen suuri merkitys. Liikunnalla voi vähentää ja hidastaa vanhenemisen väistämättä tuomia muutoksia. Liikunnalla voi pitää yllä tasapainotaitoa ja ehkäistä kaatumisia. Liikunta edistää terveyttä ja toimintakykyä. Se vähentää tai jopa estää monista sairauksista johtuvaa vanhenemista. Liikunta hidastaa lihasvoiman vähenemistä, se pitää yllä lihasvoimaa ja kestävyyttä. Liikunnalla voi lisätä hapenkulutusta eli edistää hengitys- ja verenkiertoelimistön kuntoa. Liikunta ylläpitää liikkuvuutta, notkeutta ja myös nivelten hyvinvointia, se pitää yllä luuston vahvuutta kuormittamalla luustoa. Liikunta parantaa unen laatua ja sen avulla saa hyvän mielen, yksin tai yhdessä liikkuen.

 

Mitä enemmän liikuntaa on tutkittu, sitä selvemmäksi on käynyt se, että liikunta pitää yllä terveyttä ja kykyä suoriutua jokapäiväisistä toimista, mikäli liikunta on säännöllistä ja monipuolista.

 

Hyvät kuulijat,

 

Liikunnan terveysvaikutuksista on puhuttu paljon. Me kaikki varmasti tiedämme, miten tärkeää monipuolinen liikunta on.  Siitä huolimatta itseään voi olla vaikea saada liikkeelle. Monilla liikkumisongelmien ja sairauksien ilmaantuminen vähentää arkipäivän fyysistä aktiivisuutta. Tästä saattaa käynnistyä kunnon heikkenemisen noidankehä: liikkumisen tuntuessa hankalalta, ulos mennään tai portaita kiivetään yhä harvemmin, jonka seurauksena kunto heikkenee entisestään.

 

Tapasin tänä syksynä 91-vuotiaan Kallen Sonkajärvellä. Hän kertoi, että käy joka päivä kilometrin mittaisella rollaattorilenkillä, oli sää mikä tahansa. Siitä on tullut hänelle osa päivittäistä rutiinia, mitä ilman päivästä jäisi jotain uupumaan.

 

Liikuntatuokion ottaminen osaksi päivärutiinia on yksi hyvä tapa saada itsensä liikkeelle. Vaikka välillä kehtuuttaisi, niin lähtemisen kynnyksen ylittämisen jälkeen saa itselleen oikean voittajan olon. Fyysisen kunnon lisäksi myös itsetunto kohenee.

 

Toinen hyvä keino on liittää liikuntaan muita ihmisiä. Liikuntakaveri helpottaa liikkeelle lähtemistä. Samalla voi vaihtaa kuulumisia liikkumisen lomassa. Ohjatut liikuntatuokiot virkistävät kehon lisäksi mieltä, sillä yhdessä tekeminen ja tuttujen tapaaminen lisää hyvänolon tunnetta. Yhdessä tekeminen myös motivoi, porukassa jaksaa usein vielä yhden liikkeen lisää.

 

Myös yksin liikkuessaan voi liikuntaa lisätä sosiaalisia elementtejä. Kaupparetki, kävely kirjastoon tai erilaisiin yleisötilaisuuksiin ovat hyviä esimerkkejä, miten yhdistää liikuntaa ja ihmisten tapaamista.

 

 

Eläkeläisjärjestöt julkaisivat juuri yhteisen kyselyn liittyen ikäihmisten ikääntymiseen liittyvien huolista ja peloista. Ikäihmisten suurimmat huolenaiheet tulevaisuuden suhteen olivat sairastuminen, liikuntakyvyn menettäminen ja yksinäisyys. Liikunta auttaa näihin kaikkiin, sillä voi ennaltaehkäistä näitä kaikkia huolia.

 

Liikunnan mahdollistaminen ja liikuntaa kannustaminen on koko yhteiskuntamme yhteinen asia. Siksi on tärkeää lisätä yhteistyötä erilaisten toimijoiden kesken. Tämä päivä on tästä hyvä esimerkki. Täällä on mukana erilaisia järjestöjä, yhdistyksiä ja yrityksiä, jotka luovat edellytyksiä liikunnalle. Olemme täällä Areenassa, joka on yksi esimerkki kunnan ylläpitämästä liikuntapaikasta.

 

Täällä on tarjolla tietoa liikunnasta ja terveyden edistämisestä, tietoa vapaaehtoistoiminnasta, käytännön ohjeita ja vinkkejä liikkumiseen. Sitä kaikkea tarvitaan, jotta me kaikki innostumme liikkumaan entistä enemmän.

 

Tärkeää on myös, että rakennettaessa huomioidaan esteettömyys ja kaikille eri sektoreille huomioidaan liikunnan merkitys. Kunnissa on jo laadittu erilaisia ikäihmisten terveys- ja liikuntastrategioita, nämä pitää saada käytäntöön. Myös erilliset ikäihmisille suunnatut liikuntapalvelut rollaattorireiteistä omiin kuntosaleihin ja seniorikorteista kulttuuripolkuihin ovat tärkeitä liikkeelle sysääjiä.

 

Hyvät kuulijat, oikein hyvää liikunta- ja terveyspäivää. Nautitaan liikunnan ilosta tänään, tänä syksynä ja jatkuvasti elämässämme.

 

Puhe on pidetty Pohjois-Karjalan liikunnan ja Suomen seniorikotien järjestämässä ikäihmisten liikunta- ja terveyspäivässä 4.10.2016