Puhe budjetin yleiskeskustelussa

Arvoisa puhemies,

 

Hallitus on kautensa aikana sopeuttanut taloutta leikkaamalla kaikista pienituloisimmilta. Kelan maksamia etuuksia kuten peruspäiväraha, takuueläke ja vammaisetuudet on jäädytetty niin, että ne eivät nouse kustannusten noustessa. Viime vuonna etuuksiin tehtiin leikkauksia. Samoin on tehty opintotuen kohdalla. Opiskelijat ovatkin tämän hallituskauden suurimpia häviäjiä. Ensi vuonna leikataan myös asumisen tuista.

 

On hienoa, että työpaikat ovat lisääntyneet. Työtä tarvitaan, se on kestävä tie pois köyhyydestä. Mutta meillä on paljon ihmisiä, joille työ ei ole vaihtoehto. Moni eläkeläinen, vammainen, työkyvytön ja sairas on tippunut köyhyyteen hallituksen leikatessa perusturvasta, lääke- ja sairauskorvauksista ja nyt vielä asumistuesta.

 

Osan köyhyys on niin syvää, että perusturvalla ei enää tule toimeen. Siksi toimeentulotukea pitkäaikaisesti saavien määrä kasvaa.

 

Köyhimmiltä leikkaaminen on arvovalinta. Vihreiden mielestä hallituksen ensi vuodelle tekemät veronkevennykset olisi pitänyt kohdistaa toisin, kaikkien köyhimmille, perumalla indeksijäädytykset ja niistä aiemmin tehdyt leikkaukset.

 

Arvoisa puhemies,

 

Yhteiskunnan eriarvoistuminen on aikamme suurimpia haasteita. Tutkimuksista tiedetään, että matalalla koulutus- ja palkkatasolla on yhteys heikompaan terveyteen ja hyvinvointiin.

 

Huono-osaisuus on myös monin tavoin periytyvää: vähävaraisten lapsista tulee todennäköisemmin vähävaraisia ja matalammin koulutettujen lapsista todennäköisemmin matalammin koulutettuja. Työttömien vanhempien lapsilla on suurempi todennäköisyys päätyä työttömiksi.

 

Näitä eroja voidaan tasata panostamalla koulutukseen.

 

Mutta sen sijaan Sipilän hallitus on tehnyt suuret leikkaukset koulutukseen kaikilta tasoilta: varhaiskasvatuksesta, peruskoulusta, amiksista, ammattikorkeakouluilta ja yliopistoilta. Suomalaisen koulutuksen perustaa on rapautettu vakavasti, eivätkä hallituksen nyt esittämät – sinänsä tervetulleet –  täsmäpanostukset riitä sitä korjaamaan. Ne eivät paikkaa mittavia leikkauksia, jotka ovat edelleen voimassa.

 

Laadukas varhaiskasvatus ja perusopetus ovat tehokkain keino vähentää nuorten syrjäytymistä. Tarvitsemme kouluihin riittävästi aikuisia ja tukea jokaiselle lapselle ja nuorelle.

 

Vihreät kiittää hallitusta varhaiskasvatusmaksujen alentamisesta. Kuitenkin samanaikaisesti hallitus on rajannut päivähoito-oikeutta ja kasvattanut ryhmäkokoja.

 

Fiksut kunnat, joiden talous on riittävän hyvä, ovat peruneet hallituksen leikkauksia. Se on hyvä, mutta lisää koulutuksen alueellista eriarvoisuutta. Lasten tulevaisuuden eväät riippuvat siitä, missä kunnassa asuu.

 

Taatakseen laadukkaan opinpolun jokaiselle lapselle subjektiivinen oikeus päivähoitoon tulee palauttaa, ja ryhmäkokoja pienentää valtakunnallisesti.

 

Monen nuoren kohdalla siirtyminen peruskoulusta toiselle asteelle on riskikohta. Tähän kohtaan tulee olla tarjolla yksilöllistä tukea, jotta siirtymä menee sujuvasti. Pelkkä aloituspaikka toisen asteen opintoihin ei riitä, sillä moni tukea vaille jäänyt nuori tippuu opinnoista matkan varrella.

 

Toisella asteella joka kolmannen opintonsa keskeyttäneen taustalla on taloudellisia syitä. Pelkällä peruskoululla ei pärjää nykyisillä työmarkkinoilla, ja kouluttamattomuus kasvattaa syrjäytymisriskiä. Seuraavaksi tavoitteeksi onkin otettava aidosti maksuton toinen aste, ja ensimmäiset askeleet siihen tarvitaan välittömästi.

 

Arvoisa puhemies,

 

Ilmastonmuutos etenee rajummin kuin uskoimme. Ilmastokriisiin vastaaminen edellyttää nopeampia ja laajempia toimia, kuin mihin hallitus on pystynyt.

 

Hallitus uhkaa biotaloushuumassa pienentää metsien hiilinielua. Hakkuumääriä voidaan kestävästi hivenen lisätä nykyisestä, mutta puu tulisi käyttää ennen kaikkea pitkäkestoisiin tuotteisiin, jolloin hiilivarastot säilyvät.

 

Samanaikaisesti on huolehdittava metsäluonnon monimuotoisuudesta. Tarvitsemme merkittäviä panostuksia luonnonsuojeluun, jotka hallituksen esityksestä puuttuvat.

 

Hallituksen esittämät rajut hakkuulisäykset bioenergiaksi tekee tyhjäksi kaikilla muilla sektoreilla tehtävät päästövähennykset. Tällä menolla Suomi ei vähennä päästöjään lainkaan vuoteen 2030 mennessä.

 

Energiassa olisikin panostettava enemmän aurinkoon, tuuleen, älykkääseen sähköverkkoon ja energiatehokkuuteen.

 

Ensi vuoden budjetin kannalta tärkeimmät toimet ovat energian pientuotannon vauhdittaminen, uusiutuvan energian kannustinjärjestelmän luominen tarjouskilpailutusmallilla ja fossiilisten polttoaineiden tukien alasajon käynnistäminen.

 

Kaikki nämä toimet tukevat elinkeinojen uudistamista ja kestävää talouskehitystä, joka parantaa mahdollisuuksiamme tulevaisuudessa. Mutta kaikki nämä pitäisi tehdä nyt esitettyä kunnianhimoisemmin.

 

Puhe on pidetty eduskunnan täysistunnossa 13.12.2017 vuoden 2018 talousarvion yleiskeskustelussa.