Puhe ajankohtaiskeskustelussa ulkopolitiikasta
Arvoisa puhemies,
Lapsena minulle kerrottiin juttua, että aina kun perhonen räpsäyttää siipiään Kiinassa, niin meillä kaatuu puu myrskyssä. Vaikka syy-seuraussuhteet eivät ole näin yksinkertaiset, niin tarina on joka päivä yhä enemmän totta. Me olemme koko ajan enemmän riippuvaisia siitä, mitä muualla päin maailmaa tapahtuu.
Maailman kriisit eivät tunne valtioiden rajoja. Ilmastonmuutos koskettaa koko maapalloa. Luonnonvarojen hupenemista ja luonnon monimuotoisuuden vähentymistä tapahtuu kaikkialla. Sodat ja terrorismi pakottavat ihmiset jättämään kotinsa ja pakolaisvirrat leviävät ympäri maailmaa. Talouden keskinäisriippuvaisuuden vuoksi ongelmat yhdessä maassa vaikuttaa nopeasti muihinkin.
Yhteisten ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Tänään sitä tarvitaan enemmän kuin ennen ja huomenna vielä enemmän. Nyt ei ole aika käpertyä omaan pesään ja ajatella, että hoidetaan ensin omat ongelmat. Yhteisessä maailmassa ei enää ole omia ongelmia. Ongelmat ovat yhteisiä, ja siksi niihin tulee etsiä ratkaisut yhdessä. Suomen etu on maailman etu. Siksi meidän tulee olla aktiivisesti mukana rakentamassa yhteistä maailmaa ja ratkaisemassa globaaleja ongelmia.
Arvoisa puhemies,
Minulle Suomi on näyttäytynyt aktiivisena kansainvälisenä toimijana. Olemme panostaneet erityisesti YK:hon. Meidät tunnettiin aktiivisena rauhanrakentajana. Suomi on ollut kokoaan merkittävästi kuunnellumpi ja arvostetumpi toimija kansainvälisessä politiikassa.
Mutta missä on tuo Suomi nyt? Missä on se rauhanturvaamisen suurvalta Suomi, joka osallistui parhaimmillaan 2000 hengellä kansainvälisiin rauhanturvatehtäviin?
Missä on se Suomi, joka toimi aktiivisena YK:ssa sekä suoraan että EU:n kautta? Missä on se Suomi, joka on kantanut globaalin vastuunsa maailman köyhimmistä?
Nyt hallitus esittää ohjelmassaan rauhanturvaajien vähentämistä nykyisestäkin niin, että 2017 lähtien olisi vain 90 sotilasta rauhanturvatehtävissä eikä hallitusohjelmassa puhuta siviilikriisinhallinnasta mitään.
Leikkaamme kovalla kädellä YK:n järjestöjen perusrahoituksesta. Usealta järjestöltä se lopetetaan kokonaan kuten ympäristöjärjestö UNEPilta, UNESCOlta ja UNAIDSilta. UNICEFilta, jossa Suomi oli aikoinaan kahdeksanneksi suurin rahoittaja, tukea leikataan 3/4. Tasa-arvojärjestö UNWOMANissa olemme olleet suurin rahoittaja, nyt tuki puolitetaan.
Kaikkiaan Suomen kehitysyhteistyön määrärahoja leikataan puoleen, lukuisat hankkeet ja miljoonat ihmiset kaikkein köyhimmissä maissa jäävät vaille apuamme.
Arvoisa puhemies,
Harvaa maailman kriiseistä ratkaistaan rahalla. Joissakin se on avainasemassa. Syyrian kriisi on ajanut miljoonia ihmisiä kotimaastaan. Valtaosa heistä on naapurimaissa olevilla pakolaisleireillä. Kun YK:n ruokaohjelman rahat vähenivät, se joutui vähentämään leirillä olevien pakolaisten ruokarahan määrää. Tämä sai ison joukon pakolaisia liikkeelle etsimään parempaa tulevaisuutta. Muutoin moni olisi jäänyt leirille odottamaan tilanteen paranemista ja paluuta. Tämä on konkreettinen esimerkki siitä, miten kehitysavulla on merkitystä auttamalla paikan päällä. Kun siitä leikataan, aiheutetaan lisää ongelmia.
Arvoisa puhemies,
Pohjoismaat tunnetaan maailmalla edelläkävijöinä. Yhteisiin pohjoismaisiin arvoihin kuuluvat tasa-arvo, heikoista huolehtiminen, kestävän kehityksen edistäminen, koulutuksen ja osaamisen mahdollistaminen kaikille, globaali vastuunkanto, ihmisoikeudet. Näistä meidän tulee pitää kiinni entistä tiukemmin. Valitettavasti viime aikoina on ollut huolestuttavia merkkejä siitä, että Pohjoismaiden sijaan Suomi on löytynyt samasta ryhmästä entisten itäblokin maiden kanssa. Se on meille väärä viiteryhmä.
Sen sijaan meidän tulisi nykyistä enemmän panostaa pohjoismaiseen yhteistyöhön. Tähän on jo rakenteet olemassa, Pohjoismaiden neuvosto ja Pohjoismaiden ministerineuvosto. Ne pitää ottaa nykyistä aktiivisemmin käyttöön. Maailmalla Pohjoismaat mielletään usein yhdeksi ja yhdessä me muodostamme maailman 10. suurimman talousalueen. Aktiivisella yhteistoiminnalla kansainvälisillä foorumeilla pystymme edistämään merkittävästi yhteisiä pohjoismaisia arvoja. Vahvistamalla yhteistä pohjoismaista brändiä korkean osaamisen ja puhtaan teknologian maina voimme myös paremmin yhdessä menestyä maailman vientimarkkinoilla.
Arvoisa puhemies,
Aktiivinen ulkopolitiikka on ennaltaehkäisevää turvallisuuspolitiikkaa. Kun meidät tunnetaan ja hyväksi tiedetään maailmalla, niin se kasvattaa omaa turvallisuuttamme. Kun me olemme ratkaisemassa yhdessä ongelmia ja auttamassa muita, niin hädän hetkellä meidän on helpompi saada apua omiin ongelmiin ja hätään.