Poikittaisjunaliikenteen saattohoito alkanut
Pitkään odotettu päätös junaliikenteen jatkosta on vihdoin tehty. Päätös on tyly. Onneksi sentään Joensuu-Nurmes vuorot säilyvät toistaiseksi entisellään, sen sijaan yhteys Varkauteen jää vain yhden vuoron varaan. Maaliskuun 27. päivän jälkeen Joensuusta pääsee junalla Pieksämäelle ja sitä kautta edelleen poikkiradalle Pieksämäki-Jyväskylä-Tampere-Seinäjoki/Turku vain kerran päivässä.
Käytännössä keskustalaisen liikenneministerin Anne Bernerin päätös tarkoittaa saattohoitoa junaliikenteen poikittaisyhteydelle. Nyt vuoroja Joensuun ja Varkauden välillä on ollut päivittäin neljä suuntaansa. Jatkossa Joensuusta Varkauteen pääsee junalla ainoastaan klo 7 aamulla lähtevällä vuorolla ja vuoro Varkaudesta takaisin Joensuuhun lähtee klo 20. Jatkossa päivittäinen työssäkäynti junalla Varkaudessa ei enää onnistu.
Varkaus-yhteyden supistaminen on kohtalokasta koko Joensuun seudun kannalta, mutta erityisesti se osuu opiskelijoihin ja korkeakoulujen henkilökuntaan, jotka kuuluvat junien ahkerimpiin käyttäjiin. Se näkyy niin Joensuun houkuttelevuudessa opiskelijakaupunkina kuin korkeakoulujen luentosarjojen ja tutkimusyhteistyön mahdollisuuksissa.
Opiskelijoiden lähtö viikonlopun viettoon kotiseudulleen lykkäytyy lauantaiaamuksi. Ja vastaavasti Joensuusta esimerkiksi Tampereen tai Jyväskylän opinahjoihin lähtevät nuoret joutuvat lähtemään jo sunnuntaiaamuna ehtiäkseen koulunpenkille maanantaiaamuksi. Jos vaikkapa yliopiston vieraileva luennoitsija haluaa tulevaisuudessa tulla Jyväskylästä tai Tampereelta pitämään opetusta Joensuuhun, hänen on saavuttava edellisenä iltana, oltava yötä Joensuussa, pidettävä luento, jäätävä vielä yöksi ja lähdettävä seuraavana aamuna seitsemältä kotia kohti. Yhä useammin harkitaan, on siihen aikaa ja rahaa.
Tai jos lapseni haluavat vierailla mummolassaan Tampereella, he eivät voi lähteä matkaan perjantai-iltana koulun jälkeen, vaan pääsevät matkaan vasta lauantaiaamuna. Pohjois-Karjalassa asuvien mummojen ja pappojen luona vierailevien lastenlasten vierailut puolestaan lyhenevät lähtöpäivän osalta, kun kotimatkalle on lähdettävä aamuvarhaisella.
Ei tarvitse olla kummoinenkaan ennustaja miettiessään, mihin junavuorojen raju supistaminen johtaa. Ei riitä, että matka yhteen suuntaan sopii aikatauluun järkevästi, vaan myös takaisin olisi päästävä ihmisten aikaan. Jos julkisilla kulkeminen vaatii ensin bussiyhteyttä Varkauteen, sieltä junaan nousua ja sen jälkeen junanvaihtoa Pieksämälle, uhkaa matkanteko käydä turhan monimutkaiseksi. Matka hankaloituu ja matka-ajat pidentyvät. Ne joilla on mahdollisuus, siirtyvät oman auton käyttöön. Kaikilla sitä mahdollisuutta ei ole, kuten mummolavierailujen tekijöillä.
Tämä kaikki johtaa matkustajamäärien vähenemiseen jäljellä jääville yhteyksille. Kun liikenneministeri joulukuussa tarkkailee seuraavan kerran junaliikenteen velvoiteostoja, voidaan perusteluina käyttää vähentyneitä matkustajia. Bussiyhtiöt tulevat ja ovat jo tulleet niille valmiiksi pedatuille apajille tarjoamaan omia vuorojaan. Bussit kuitenkin häviävät junalle matkustusmukavuudessa ja ajoajassa. Myös ilmastonäkökulma suosii raideliikenteen kehittämistä bussien sijaan.
Valtiolla on vastuunsa joukkoliikenteen hoidossa. Junaliikennettä ei voi kehittää vain euroja tuijottamalla, vaan puntarissa on myös maakuntien elinvoima ja tulevaisuus. Keskustaministerin tekemä junayhteyksien heikentäminen heikentää suoraan Pohjois-Karjalan elinvoimaa ja tulevaisuutta.