Muoviongelmaan on tartuttava nopeasti
Valaat ovat herättäneet meidät merten muoviongelmalle. Olemme saaneet lukea uutisia rantaan ajautuneesta valaista eri puolilta maailmaa.
Ranskan rannikolle ajautuneen lahtivalaan vatsasta löytyi vajaa kilon verran muovia. Australiaan rantautuneesta valaan raadosta löytyi kuuden neliömetrin muovipeite sekä 30 kokonaista muovikassia. Norjassa jouduttiin lopettavan huonokuntoinen hanhennokkavalas, jonka vatsan sisältö oli melkein pelkkää muovia.
Valitettavasti näiden valaiden kohtalot eivät ole ainoa laatuaan. Joka vuosi satatuhatta merinisäkästä ja kilpikonnaa sekä yli miljoona merilintua kuolee syömäänsä muoviin, ja ongelma pahenee koko ajan. On arvioitu, että tällä menolla vuoteen 2050 mennessä maailman merissä on enemmän muovia kuin kalaa.
Muovi sinänsä on hyvä ja monipuolinen materiaali, ja on monessa paikassa sen käyttö on järkevää. Mutta muovia käytetään paljon myös turhaan.
Muovin määrä on kasvanut räjähdysmäisesti. 1960-luvulla muovia tuotettiin kahdeksan miljoonaa tonnia muovia vuodessa. Nyt sitä tuotetaan 300 miljoonaa tonnia, ja kulutus on koko ajan kasvussa.
Juuri alkanut #muovitonmaaliskuu-kampanja herättelee ihmisiä kokeilemaan, millaista olisi elää kuukausi ilman kertakäyttömuovia. Minutkin haastettiin mukaan, ja muutaman päivän ajan olen yrittänyt minimoida muovin kulutuksen. Se on haastavaa. Miltei kaikki on pakattu muoviin ja kuluttajan on hyvin vaikea välttää muovia.
Siksi muovijätteen vähentämistä ei voi jättää yksin kuluttajan harteille. Tarvitaan lainsäädäntöä.
EU julkaisi tammikuussa historian ensimmäisen muovistrategiansa. Myös Suomen on laadittava oma muovistrategia. Siinä pitää viitoittaa kotimaiset toimenpiteet muoviroskan vähentämiselle, muovin kierrätyksen lisäämiselle ja muovin korvaamiselle ympäristöystävällisemmillä materiaaleilla.
Vihreä eduskuntaryhmä julkaisi viikko sitten joukon omia ehdotuksia muovistrategian toimenpiteiksi. Haluamme muun muassa lisätä muovin kierrätyspisteitä nykyisestä viidestä sadasta 1 850:een ja kieltää mikromuovikiteiden lisäämisen kaikkiin tuotteisiin, sekä asettaa pakkausmuoville veron sen käytön optimomiseksi.
Nämä toimenpiteet ovat vasta alku, mutta alkuun olisikin päästävä mahdollisimman nopeasti. Mitä kauemmin odotamme, sitä isommaksi muoviongelma ehtii kasvaa.
Suomi on ollut edelläkävijä ennenkin. Panttipullojärjestelmämme ehkäisee tehokkaasti pullojen päätymistä luontoon. Nyt on aika olla jälleen edelläkävijä ja tarttua toimeen muoviroskaongelman taltuttamiseksi.
Teksti on julkaistu myös Radio Rexin blogissa