Kohti työn monipaikkaisuutta

Valtaosa kotimaan koronarajoituksista on purettu ja useissa työpaikoissa on palattu samassa tahdissa kotikonttorilta toimistolle normaalien rutiinien pariin. Moni etätöihin oppinut on jäänyt miettimään, miten etätöitä voisi jatkaa myös tulevaisuudessa.

Erityisesti näin kesän lähestyessä mahdollisuus työskennellä mökiltä houkuttelee. Kotikonttoreita halutaan jatkossakin pystyttää mökkiterassille ja laiturinnokkaan. Koronan aikana mökkikauppa on piristynyt ja vapaa-ajan asuntoja on hankittu entistä enemmän etätyömahdollisuuksia ajatellen.

Pandemian aikana opituista etätyön tavoista osa on jo otettu vakituiseen käyttöön. Moni aiemmin matkustamista vaatinut kokous järjestetään virtuaalisesti ja etenkin tietotyötä voi halutessaan tehdä aiempaa helpommin kotoa. Erilliset etätyöpisteet, joissa on tarvittavat tietoverkkoyhteydet ja muu infrastruktuuri, mahdollistavat monelle työskentelyn kotipaikkakunnalta.

Monipaikkaista työntekoa kannattaa tukea. Se lisää joustavuutta ihmisten arkeen ja edistää alueiden tasa-arvoisuutta. Etätyön lisääntyminen voi hyödyntää erityisesti maaseudun ja saariston mökkikuntia. Yhtä lailla se on mahdollisuus maakuntakaupungeille, joiden etätyöpisteistä voi tehdä työtä valtakunnallisille työnantajille.

Teimme hallituksessa maaliskuussa periaatepäätöksen monipaikkaisen työn, opiskelun ja asumisen edistämisestä. Etätyön arvioidaan olevan pandemiankin jälkeen mahdollista 30–40 prosentille työllisistä. Samaan aikaan jopa 52 prosenttia koronan aikana etätöitä tehneistä haluaisi jatkaa etätöissä. Miksi emme antaisi ihmisille tähän mahdollisuutta?

Hallitus linjasi maaliskuussa toimista, joilla edistämme monipaikkaisuutta pandemian jälkeen. Valtion tulee esimerkiksi mahdollistaa omille työntekijöilleen valtion virastotilojen ristiinkäyttö ympäri maata ja jatkaa nopeiden nettiyhteyksien rakentamista alueille, joille ne eivät rakennu markkinaehtoisesti.

Monipaikkaisuuden myötä suomalaiset oleskelevat kotikuntansa lisäksi entistä enemmän muissa kunnissa ja käyttävät myös näiden kuntien palveluja. Digitalisaatioita lisäämällä voimme parantaa julkisten palveluiden saatavuutta riippumatta siitä, missä sattuu kulloinkin oleilemaan.

Vastapainona monipaikkaisuuden myötä ihmisten ostovoima jakaantuu useamman kunnan hyödyksi. Jatkossa on tarkoitus vielä tarkemmin selvittää, miten monipaikkaisuus vaikuttaa kuntatalouteen ja vaatiiko kehitys joitain lakimuutoksia.

Ilmastonäkökulmasta monipaikkainen työ voi olla mahdollisuus, mutta sen vaikutukset ovat osin ristiriitaisia. Esimerkiksi liikenteen päästöt voivat vähentyä, jos pendelöinti kodin ja työpaikan välillä vähenee. Toisaalta konttorin siirtyminen vapaa-ajan asunnolle lisää niiden energiankulutusta ja mahdollisesti muuta varustelua. Monipaikkaisuutta tukevissa toimissa onkin pidettävä huolta siitä, että ne tukevat ilmastotavoitteiden saavuttamista.

Monipaikkaisuus on kunnille mahdollisuus, johon kannattaa tarttua. Työn laadun sallimissa rajoissa ihmisten tulisi saada itse päättää nykyistä vapaammin, onko monipaikkainen työ juuri heitä varten. Kuntien erilaisilla veto- ja pitovoimatekijöillä on varmasti vaikutuksensa näihin päätöksiin.

Teksti on julkaistu Maaseudun Tulevaisuuden vieraskolumnissa 27.4.2022.