Kestävän kehityksen tavoitteet velvoittavat myös Suomessa
Arvoisa puhemies,
Mikä yhdistää kaikkia maailman 7,6 miljardia ihmistä? Ainakin kaksi asiaa: tämä yhteinen maapallomme, ja unelma paremmasta huomisesta.
Me kaikki unelmoimme samoista asioista. Mahdollisuudesta toteuttaa itseään ja olla mielekäs osa yhteiskuntaa. Mahdollisuudesta rakentaa omille lapsillemme vähän paremmat lähtökohdat kuin meillä oli.
Ja me kaikki tarvitsemme sitä varten samoja asioita. Puhdasta vettä ja ruokaa. Mahdollisuuden käydä koulua ja löytää työtä. Turvallisen paikan jota kutsua kodiksi. Ihmisoikeuksiemme kunnioitusta. Yhteiskunnan, joka tarjoaa meille niin mahdollisuuksia kuin turvaverkon, joka tukee ja ottaa kiinni, jos putoamme.
Jotta tämä olisi mahdollista, meidän tulee pitää huolta yhteisen maapallomme kantokyvystä, sen luonnonvaroista, metsistä, meristä ja ilmastosta.
Näitä asioita Agenda 2030 tavoitteet ja toimintaohjelma edistävät.
Arvoisa puhemies,
Työtä tavoitteiden edistämiseksi pitää tehdä kaikissa maissa ja kaikilla tasoilla. Se vaatii meiltä päätöksiä niin täällä eduskunnassa yhtä lailla niin maakunnissa kuin omissa kotikunnissamme. Se vaatii toimia myös kansainvälisillä areenoilla, Pohjoismaiden Neuvostossa, EU:ssa ja YK:ssa.
Tulevaisuusvaliokunta on mietinnössään esittänyt kymmentä konkreettista keinoa tavoitteiden edistämiseksi. Ne ovat kannatettavia.
Kansalaiset tulee ottaa laajasti mukaan tavoitteiden saavuttamiseen. Tarvitaan koordinointia, tarvitaan tavoitteiden sitomista muihin politiikkaohjelmiin ja käytännön päätöksiin. Meidän on myös vihdoin päästävä kehitysrahoituksessamme 0,7 prosentin tasoon. Ja on tärkeää, että luodaan mittarit, joilla voidaan seurata tavoitteiden etenemistä.
Arvoisa puhemies,
Suomi on perinteisesti ollut maailman huipulla, kun tutkitaan esimerkiksi koulumenestystä, turvallisuutta tai tasa-arvoa. Tarinamme ei ole yhtä menestyksekäs ihmisarvoisen työn, vastuullisen kuluttamisen, ilmastotekojen tai metsiensuojelun kohdalla. Siellä mittarit näyttävät meille punaista.
Ei kuitenkaan ole itsestäänselvyys, että säilytämme vahvuutemme.
Esimerkiksi massiiviset koulutusleikkaukset uhkaavat osaamistamme. Leikkausten sijaan tarvitsemme aitoja koulutuspanostuksia. Kaikilla on oltava mahdollisuus opiskella vanhempien tuloista riippumatta ja heille on tarjottava riittävä tuki koko opinpolkunsa ajan. Kaikilla lapsilla on oltava oikeus varhaiskasvatukseen, sillä tiedämme sen olevan avainasemassa eri taustoista tulevien lasten koulupolun tasaamisessa.
Me tarvitsemme oikeudenmukaista politiikkaa, jolla vähennetään eriarvoisuutta, kavennetaan tuloeroja ja varmistetaan riittävä perusturva. Valitettavasti hallituksen tekemät päätökset ovat olleet päinvastaisia.
Arvoisa puhemies,
Aikamme suurin haaste on ilmastonmuutoksen torjunta.
Tarvitsemme kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa, missä Suomi on hiilivapaa vuoteen 2035 mennessä ja missä metsähakkuiden sijaan lisääntyvät suojelualueet. Meillä ei ole aikaa odottaa. Ilmastonmuutos etenee vauhdilla kiihdyttäen itse itseään.
Ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta on huolestuttavaa, että selonteon ilmastotoimet pohjautuvat pitkälti hallituksen energia- ja ilmastostrategiaan. Huolestuttavaa se on siksi, että strategia on riittämätön eikä se täytä Pariisin ilmastosopimuksen tavoitteita.
Pahimpia epäkohtia ovat turpeen energiakäyttö ja biotalouden nimissä tehtävät lisääntyvät metsänhakkuut. Myös päästöhuutokaupan epäsuorien kustannusten kompensointi teollisuudelle ja huutokauppatulojen ohjaaminen pois kehitys- ja ilmastorahoituksesta on ristiriidassa sekä kestävän kehityksen tavoitteiden että Pariisin sopimuksen kanssa.
En voi olla nostamatta esiin kehitysyhteistyöleikkauksia. Hallitus on lopettanut monta tuloksekasta kehitysohjelmaa. Tyttöjen seksuaalikasvatuksesta ja koulutuksesta on leikattu, vaikka tasa-arvon piti olla yksi kehityspolitiikan painopisteistä. Me tarvitsemme globaalia vastuunkantoa ja luvatun 0,7-sitoumuksen täyttämistä.
Arvoisa puhemies,
Kestävän kehityksen tavoitteissa näkyvät pohjoismaiset arvot. Ei ihme, sillä Pohjoismailla on ollut keskeinen rooli niiden aikaan saamisessa. Tästä sopii olla ylpeä.
Tavoitteiden saavuttaminen vaatii suunnitelmallisuutta ja sitä, että sanoista päästään tekoihin.
Se vaatii myös rahaa. Ilman riittävää rahoitusta emme pääse puusta pitkälle. Tanska aikoo perustaa rahaston, jonka avulla yhdistetään julkista ja yksityistä rahoitusta kehitystavoitteiden saavuttamiseksi. Miksei tällainen rahasto voisi olla yhteispohjoismainen?
Meillä on vastuu toimia edelläkävijänä kestävän kehityksen tavoitteiden toteuttamisessa niin kotona kuin maailmalla sekä esimerkkinä toimivien rahoitusmallien löytämiseksi. Kannetaan se tavalla, josta voimme olla ylpeitä.
Puhe on pidetty eduskunnan täysistunnossa 13.9.2017 keskustelussa valtioneuvoston selonteosta kestävän kehityksen globaalista toimintaohjelmasta Agenda2030:sta.