Kainuun ELY, missä on ryhtisi, kunniatyö?

Talvivaarassa on taas tilanne päällä. Myrkylliseksi luokiteltua vettä purkautuu vesitornikaupalla alueen luontoon. Paikallisella ELY-keskuksella on valta puuttua yhtiön toimintaan. Miksi Kainuun ELY ei käytä valtaansa ja keskeytä Talvivaaran toimintaa vaikka lupaehtoja ei noudateta? Perääkö niillä vain pyyhitään? Kainuun ELYllä on valtaa, mutta osaako se käyttää sitä?

Nykyiset Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset luotiin viime hallituskaudella. Niihin koottiin entiset ympäristökeskukset, TE-keskukset ja tiepiirit. Ympäristöjärjestöillä ja ympäristöministeriöllä oli tuolloin epäilyksiä mallin toimivuudesta: miten ympäristön ääni kuuluisi ELYn sisällä?

Vihreät vastustivat esitystä hallituksessa, mutta silloinen päähallituspuolue Keskusta ajoi asiaa oman ympäristöministerinsä Lehtomäen voimin. Ensimmäinen vääntö käytiin jo siitä, onko keskuksen nimessä sanaa ympäristö lainkaan. Se olisi haluttu korvata sanalla luonnonvarat. Tämä kertonee jo riittävästi siitä, millaisella painotuksella keskuksia oltiin luomassa.

Kunnallisessa hallinnossa ympäristövalvonnalla on itsenäinen asema muuhun kuntaorganisaatioon nähden. Lausuntoja ympäristöasioihin kysytään erikseen siltä ja kunnanhallitukselta erikseen. Tällä halutaan varmistaa, että ympäristönäkökulma tulee kunnolla esille, eikä kunnan muut mahdolliset intressit vesitä sitä. Kunnanhallitus ei myöskään voi muuttaa ympäristölautakunnan tekemiä lupapäätöksiä, vaikka muutoin se voi kävellä muiden lautakuntien päätösten yli.

Ympäristöviranomaisen itsenäisyys pitää taata myös alueellisesti. ELY:n kaltainen sekamalli ei näytä toimivan. Viraston sisällä on liikaa vastakkaisia intressejä. Ja niissä ympäristö jää liian usein kakkoseksi – kuten Kainuun ELYssä on jäänyt Talvivaaran tapauksessa. Tarvitsemme itsenäiset ympäristökeskukset takaisin.

Valtiolla on ollut haluja vähentää ELY-keskusten määrää. Kartat laajemmista alueista on jo piirretty useampaan kertaan. Olen vastustanut tätä ajatusta jyrkästi, sillä pelkään paikallistuntemuksen karkaavan liian kauaksi ja syrjäseutujen muuttuvan yhä syrjäisemmiksi. Talvivaaran tapausta ja Kainuun ELY:n piittaamattomuutta ympäristöstä seuratessa, on väistämättä tullut mieleen ajatus siitä, pystyisikö laajemmalla alueella toimiva ELY turvaamaan paremmin ympäristön edun. Se kun ei olisi yhtä naimisissa paikallisen elinkeinoelämän kanssa.

Paras ratkaisu olisi kuitenkin maakunnalliset, vahvat ja itsenäiset ympäristöviranomaiset, joilla olisi valta ja intressi toimia ympäristön edun puolesta.