Eläkeläisköyhyyttä ei torjuta indeksiä suoristamalla
Eilen eduskunnassa käytiin pitkä keskustelu eläkeläisten toimeentulosta, kun käsittelyssä oli kansalaisaloite eläkkeiden sitomisesta työeläkeindeksiin nykyisen taitetun indeksin sijaan. Taitettuun indeksiin siirryttiin vuonna 1995 ja siitä saakka asia on tullut vastaan jokaisella vaalitorilla. Nyt asia tuotiin eduskuntaan kansalaisaloitteen muodossa.
Eläkkeellä pitää pystyä tulemaan toimeen. Kaikkein pienituloisimpien eläkeläisten tilannetta pitää parantaa. Hyvät asumisen ja terveydenhuollon palvelut pitää turvata kaikille eläkeläisille. Eläkejärjestelmän pitää olla tasa-arvoinen ja reilu niin sukupuolten kuin sukupolvien näkökulmasta.
Siksi kansalaisaloitetta työeläkeindeksin sitomisesta palkkoihin ei pidä hyväksyä.
Kansalaisaloitteen tavoitteet ovat hyvät. Sillä halutaan turvata eläkeläisten tulotaso ja ehkäistä eläkeläisköyhyyttä. Näin pitääkin tehdä. Esitetty keino on kuitenkin huono.
Työeläkkeiden sitominen palkkoihin ei parantaisi kaikkein pienituloisimpien, kansaneläkkeellä ja takuueläkkeellä elävien eläkeläisten tilannetta. He, jotka kaikkein eniten kamppailevat toimeentulon kanssa, eivät saa mitään lisää. Eniten aloitteesta hyötyvät ne, joiden eläkepussi on suurin.
Aloitteen hyväksyminen kasvattaisi eläkeläisten välisiä tuloeroja. Me haluamme päinvastoin kaventaa niitä.
Myös sukupuolten väliset erot levenisivät. Naisten euro on pienempi kuin miesten myös eläkkeissä. Köyhyys kasautuu minimieläkkeen varassa eläville ikääntyneille naisille, jotka eivät aloitteesta hyödy. Isoista työeläkkeistä ja siten myös niiden korottamisesta nauttivat useammin miehet.
Kansalaisaloitteen esittämä eläkemalli ei turvaisi eläkkeitä suhdanteiden vaihtelulta. Palkkoihin perustuva eläke voisi jopa pienentyä, jos palkat kohoavat hitaammin kuin hinnat. Näin on käynyt nykytaantuman aikana.
Myös eläkejärjestelmän kestokyky olisi koetuksella. Menojen kasvaessa työeläkemaksua pitäisi korottaa kuudella prosenttiyksiköllä, jos rahastot halutaan pitää tasapainossa. Jos taas uudistus rahoitetaan eläkerahastoissa olevilla varoilla, ne kuivuisivat kokoon muutamassa vuosikymmenessä.
Kun eläkejärjestelmämme luotiin 1960-luvulla, työntekijöitä oli kahdeksan kertaa enemmän kuin eläkeläisiä. Tänä päivänä työntekijöitä on enää kolme kertaa eläkeläisiä enemmän. Yhä pienemmän työssäkäyvien joukon on rahoitettava yhä suurenevan eläkeläisjoukon toimeentulo. Sillä niinhän järjestelmä toimii – nykyisten eläkeläisten eläkkeet rahoitamme me tämän hetken työssäkäyvät.
Tulevaisuudessa eläkejärjestelmän rahoitus makaa yhä pienenevien ikäluokkien harteilla. Järjestelmän kestävyyttä koetellaan, ja kansalaisaloitteessa ehdotettu muutos pahentaisi tilannetta entisestään.
Me Vihreät haluamme tehdä politiikkaa, joka on reilua myös tulevien sukupolvien näkökulmasta – ja siksi emme kannata kansalaisaloitetta.
Kansalaisaloitteen hylkääminen ei tarkoita sitä, että olisimme hylänneet myös pienituloiset eläkeläiset. Päinvastoin.
Meidän mielestämme hallituksen pienituloisiin eläkeläisiin kohdistamat leikkaukset eivät ole kohtuullisia eivätkä oikein. Me haluamme varmistaa, ettei eläkeläisköyhyys lisäänny. Vastustimme hallituksen päätöstä jäädyttää kansaneläkeindeksi ja teimme syksyllä 2015 välikysymyksen eläkeläisiin kohdistuneista leikkauksista. Sillä saimme hallituksen perumaan aikeensa lakkauttaa eläkeläisten asumistuki.
Vaihtoehtobudjetissamme ehdotimme, että kilpailukykypaketin veronkevennykset olisi kohdistettu voimakkaammin pienituloisiin. Vaadimme, että hallituksen päättämät epäinhimilliset lääke- ja matkakorvausten leikkaukset sekä asiakasmaksujen korotukset pitää perua.
Vaikka hallitus kehuu sillä, että takuueläkettä nostettiin, ei nosto näy eläkeläisen kukkarossa. Kansaneläkeindeksin jäädytys ja kohonneet sairastamiskulut ovat käytännössä syöneet nousun kokonaan.
Sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistuksen yhteydessä haluamme varmistaa, että hyvät peruspalvelut turvataan kaikille. Lääkkeiden hintaa pitää alentaa apteekkijärjestelmää uudistamalla. Lääke-, matka- ja asiakasmaksuille pitää tulla yksi yhteinen maksukatto.
Eduskuntakeskustelussa vallitsi laaja yhteisymmärrys siitä, että eläkeläisköyhyyteen on puututtava määrätietoisesti. Toivon todella, että nämä puheet tulevat näkymään konkreettisina toimina ja parannuksena pienituloisimpien toimeentulossa.