Koulutus

Suomi on osaamisyhteiskunta ja koulutus voi tehdä omista unelmista totta. Haluan, että suomalainen koulu on maailman paras. Koulustamme on pidettävä hyvää huolta. Peruskoulussa opitaan tiedot ja taidot, jonka päälle opinpolku rakennetaan. Sieltä jokaisen tulee saada riittävät eväät jatkopolulle, koululla pitää olla riittävästi aikaa ja tukea jokaiselle oppilaalle. Jokaisella nuorella on taustoistaan riippumatta oltava mahdollisuus kouluttautua niin pitkälle kuin rahkeet riittävät.

Koulutus synnyttää vahvaa osaamista ja vahvoja osaajia. Vain siten voimme pärjätä kansainvälisessä kilpailussa. Tulevaisuudessakin uuden työn syntyminen ja alueiden menestys varmistetaan riittävällä osaamisella. Koulutus on tässäkin avainasemassa ja siksi korkeakoulutusta pitää olla tarjolla myös maakunnissa.

• koulutuksen laadusta ja opettajien resursseista huolehdittava
• maksuton koulutus turvattava
• oppilaiden ja opiskelijoiden terveyspalvelut kuntoon
• Itä-Suomen yliopistolle ja alueemme ammattikorkeakouluille riittävät resurssit
• elinikäinen oppiminen ja alan vaihto m­ahdollisiksi kaikille

Kestävä talous

Vihreä talouspolitiikka perustuu kestävyyteen ja kohtuullisuuteen. Työ on hyvinvointimme perusta. Perustulo on osa tämän päivän työelämää, jossa työsuhteet ovat lyhyempiä, epävakaampia ja työttömyysjaksot koskettavat monia. Perustulon avulla on helppo koota toimeentulo monesti eri työstä ja se luo turvaa yrittäjän elämään.  Se antaa myös vapautta tehdä lyhyitä töitä, itseluotuja töitä tai töitä, joista kukaan ei välttämättä maksa mitään, kuten vapaaehtoistöitä tai taidetta. Perustulon tulisi olla luonnollinen osa hyvinvointijärjestelmäämme, sillä se tekee kaiken työnteon aina kannattavaksi, pienistäkin töistä saa lisäansioita.

Suomalaiset, menestyvät yritykset tarkoittavat meille työtä, toimeentuloa ja veroeuroja. Veronkiertoon on puututtava selkeämmällä lainsäädännöllä ja kansainvälisellä yhteistyöllä. Pienyrittäjyyttä ja yksittäisten ihmisten luovia ideoita tulee katsoa uudella ja kunnioittavalla tavalla: jokainen, joka kykenee työllistämään itsensä ja ehkä sen ensimmäisen työntekijänkin, on ansainnut valtiolta kaiken mahdollisen tuen toimilleen. Suomi kaipaa nyt uusia työn tekijöitä, vallattomia ideoita uusista tulokulmista.

Kestävän talouden tulee aina perustua luonnonvarojen kestävälle käytölle, se ei voi varastaa tulevilta sukupolvilta.

• verotuksen painopiste ansiotulojen verotuksesta ympäristöhaittojen verotukseen
• perustulolla kaikki työnteko kannattavaksi ja turvaa silppuiseen työelämään kaupungeissa ja maaseudulla
• tukea ensimmäisen työntekijän ja nuoren palkkaamiseen
• uutta työtä panostamalla cleantechiin ja luoviin aloihin
• mahdollisuus keventää työntekoa joustavasti työuran aikana
• julkisilla hankinnoilla työtä alueelle
• harmaa talous kuriin

Tasa-arvo ja hyvinvointi

Eriarvoisuus on lisääntynyt. Emme saa antaa Suomen luisua kohti luokkayhteiskuntaa. Kasvaviin tulo-, varallisuus- ja terveyseroihin tulee puuttua. Tasa-arvoinen yhteiskunta ei hukkaa kenenkään mahdollisuuksia eikä jätä ketään syrjään.

Tasa-arvoisimmat yhteiskunnat pärjäävät parhaiten, ja heikompiosaisten aseman parantaminen hyödyttää koko yhteiskuntaa. Kaikilla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet hyvään elämänlaatuun, koulutukseen ja toimeentuloon taustastaan riippumatta.

Kaikkia ihmisryhmiä tulee kohdella tasa-arvoisesti. Vähemmistön oikeuksien turvaaminen hyödyttää myös enemmistöön kuuluvia. Tasaamalla vanhemmuuden kustannukset kaikkien työnantajien kesken naisen euro ei jää miesten euroa pienemmäksi. Vanhempainvapaiden tasaisempi jakaminen isien ja äitien kesken on lasten etu.

• riittävä perusturva torjuu köyhyyttä
• palveluiden painopiste ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen apuun, erityisesti lapsiperheille
• vanhustenhoitoon lisää resursseja – kotiin, palvelutaloihin ja laitoksiin
• tasavertaiset terveyspalvelut kaikille
• kulttuuri, kirjasto ja liikunta luovat hyvinvointia

Ympäristö

Olemme koko teollisen historiamme ajan käyttäneet maapallon luonnonvaroja estoitta. Ilmastonmuutoksen torjuminen ja luonnon monimuotoisuudesta huolehtiminen on sukupolvemme keskeinen haaste, sillä viime kädessä luonto tarjoaa meille elämän edellytykset. Meidän tulee huolehtia maapallosta ja sen tulevaisuudesta.

Siirtyminen uusiutuviin energiamuotoihin on ainoa keino turvata tulevaisuutemme kestävällä tavalla. Uusiutuvat energiamuodot tarvitsevat eduskuntaan lisää vahvoja puolestapuhujia. Se on sekä välttämättömyys että valtava mahdollisuus uusien, ympäri maata hajautettujen työpaikkojen luomiseen.

Luonnonympäristön ohella on pidettävä huolta rakennetusta ympäristöstä. Rakentamisen laatu on päästetty monin paikoin luokattomaksi, mikä on johtanut sisäilma- ja homeongelmiin, mitkä ovat pilanneet monen terveyden. Rakentamisen laatua on parannettava lisäämällä valvontaa ja rakentajien vastuuta.

• energiantuotannon vallankumous – vain uusiutuvaa energiaa
• vesiemme puhtaudesta pidettävä huolta
• luonnon monimuotoisuuden turvaaminen riittävällä suojelulla
• lisätään METSO-rahoitusta
• toteutetaan viimein soidensuojelun täydennysohjelma
• tehostetaan uhanalaisten lajien suojelua
• rakennettu ympäristö pidettävä hyvässä kunnossa – ei homerakennuksille

Ilmastonmuutos

Kansainvälisen ilmastopaneelin tuoma tieteen viesti on selvä: maapallon keskilämpötilan nousu on pysäytettävä 1,5 asteeseen. Me suomalaiset aiheutamme paljon enemmän ilmastopäästöjä asukasta kohti kuin valtaosa maailman tai edes Euroopan unionin asukkaista. Jos kaikki eläisivät kuten me, tarvittaisiin neljä maapalloa.

Suomen nykyiset ilmastotoimet eivät riitä 1,5 asteen tavoitteen saavuttamiseen. Meidän on pystyttävä muuttamaan yhteiskuntamme rakenteet sellaiseksi, että elämämme on hiilineutraalia jo vuonna 2030. Sen jälkeen ilmakehästä on poistettava hiiltä enemmän kuin sinne päästämme.

Sen sijaan, että mietimme, miten edistää ilmastotoimia nykyisen talousraamin sisällä, meidän on käännettävä ajattelumme toisin päin. Ilmastopolitiikan tulee asettaa raamit taloudelle. Nämä toimet vaativat kannusteita, tukea, normeja, kieltoja ja taloudellista ohjausta. Ne on kuitenkin toteutettava reilulla tavalla niin, etteivät köyhimmät ihmiset joudu ilmastonmuutoksen torjunnan maksajiksi, ei Suomessa eikä maailmalla.

Jo kahden asteen lämpeneminen johtaisi merkittävästi useammin helleaaltoihin, kuivuuteen ja tuhotulviin. Ruoantuotanto ja vedensaanti vaarantuisivat aiheuttaen epävakautta, konflikteja ja muuttoliikettä.

Ilmastonmuutoksen torjunta ei ole ilmaista, mutta monin verroin kalliimmaksi sekä inhimillisesti että taloudellisesti tulee, jos hidastelemme. Itse asiassa me maksamme jo nyt siitä, että emme tee tarpeeksi paljon, tarpeeksi nopeasti. Suomalaisetkin viljelijät tietävät, mitä tarkoittaa, kun sään ääri-ilmiöt yleistyvät: yksi kesä on liian sateinen, toisena vaivaa kuivuus.

Ilmastonmuutoksessa on kyse ihmiskunnan ja koko planeetan elinmahdollisuuksista, aivan samoin kuin luonnon monimuotoisuuden hupenemisessa. Nämä kaksi kulkevat käsi kädessä.

• ekologinen verouudistus: ilmastoystävällinen vaihtoehto aina halvemmaksi
• energiatalous ja liikkuminen päästöttömiksi
• ruokailu ja asuminen vähähiilisemmäksi
• kulutusta vähennettävä
• hiilinieluja kasvatettava biomassassa ja maaperässä

Köyhyyden torjunta

Huono-osaisuuden kierteisiin ja ylisukupolviseen syrjäytymiseen on puututtava, koska tasa-arvoisessa yhteiskunnassa jokaisella ihmisellä on mahdollisuus riittävään toimeentuloon, hyvään koulutukseen ja hyvinvointiin. Köyhyyden torjunta hyödyttää koko yhteiskuntaa, sillä tasa-arvoisemmassa yhteiskunnassa kaikki voivat paremmin.

Vastikkeeton ja riittävä perustulo takaa vakaan toimeentulon kaikille. Matkalla kohti perustuloa selkeytetään nykyistä sosiaaliturvajärjestelmää. Tulo- ja varallisuuserojen kaventamisen on oltava politiikan keskeisiä tavoitteita. Ihmisillä on tietenkin oikeus tavoitella menestystä ja varakkuutta, mutta hyvä yhteiskunta tasaa eroja ihmisten välillä verotuksen, tulonsiirtojen ja kattavien julkisten palvelujen kautta.

• riittävä perustulo
• palveluiden painopiste ennaltaehkäisyyn
• jokaiselle asunnottomalle koti
• lisätään kohtuuhintaisten asuntojen rakentamista

Kuvat: Webalys