Täällä tapaat Kristan:
SU 2.6. | ||
12-14 | Joensuu, keskusta | esitteiden jako |
14- | Joensuu | ilmastomarssi |
18- | saamelaiskäräjät, vaalipaneeli | Krista etänä |
MA 3.6. | ||
12-13 | Jyväskylä, kävelykatu | tavattavissa |
15-16:30 | Tampere, Keskuspuisto, vihreä vaalimökki | tavattavissa |
Epävakaassa maailmassa tarvitsemme vakaata EU:ta, se on erityisesti Suomen kaltaisen pienen maan etu. Globaaleihin haasteisiin tarvitaan vahvoja globaaleja toimijoita, jotka ohjaavat koko maailmaa. EU:n päästökauppa on tästä hyvä esimerkki: vastaava järjestelmä on levinnyt EU:n ulkopuolella niin, että se kattaa jo neljänneksen kaikista maailman ilmastopäästöistä, vaikka EU:n omat päästöt ovat alle seitsemän prosenttia. Onkin erityisen valitettavaa, että Suomi oli mukana kaatamassa yritysvastuudirektiiviä, joka olisi vastaavanlaisesti asettanut ehtoja reilummalle yritystoiminnalle, mikä olisi ollut suomalaisten yritysten kilpailuetu.
EU:n tulee jatkaa edelläkävijyyttä ilmasto- ja luontopolitiikassa. Se takaa myös vihreiden investointien sijoittumisen Eurooppaan. Samanaikaisesti on tuettava ihmisiä siirtymässä, esimerkiksi luomalla metsänomistajille keinoja saada tuloja, kun he panostavat ilmasto- tai luontotyöhön.
EU:n maatalouspolitiikan uudistaminen on iso kysymys niin ruokaomavaraisuuden, viljelijöiden pärjäämisen, ilmaston, luonnon monimuotoisuuden sekä unionin talouden näkökulmasta. Tulevalla maatalouspolitiikan kaudella on varmistettava, että ympäristön kannalta kestävät ratkaisut ovat viljelijöille aina taloudellisestikin kannattavampia ratkaisuja. EU:n maatalouspolitiikalla on vahvistettava maatalouden omavaraisuutta niin energian kuin lannoitteiden suhteen.Biokaasu on yksi vastaus, kun taas maaperän kasvukunnosta huolehtiminen on avainasemassa kestävän maatalouden varmistamisessa.
Yhteistyön loppuminen Venäjän kanssa vaikuttaa etenkin EU:n itäiseen ja pohjoiseen ulottuvuuteen. On Suomen ja koko EU:n etu, että raja-alueiden elinvoimaan panostetaan aiempaa vahvemmin, tarvitaankin alueiden Euroopan paluuta. Itä-Suomessa asuvana ja maakuntien Suomen arkea elävänä haluan viedä tätä näkemystä entistä vahvempana mukaan EU:n päätöksentekoon.
Olen saanut ympäristö- ja ilmastoministerinä sekä sisäministerinä tehdä tiivisti EU-politiikka, mikä on osaltaan innostanut minua lähtemään ehdolle EU-vaaleissa. Ministerinä saamani vankka kokemus on hyvä pohja, josta jatkaa EU-asioiden kanssa työskentelyä Europarlamentissa. Työskentelin läheisesti seitsemän eri komissaarin kanssa monenlaisten teemojen parissa.
Suomen toimiessa EU:n puheenjohtajamaana johdin ympäristöneuvoston neuvotteluja muun muassa EU:n omasta päästövähennystavoitteesta ja kiertotalouspäätelmistä sekä käytin EU:n ääntä kansainvälisissä neuvotteluissa. Myös sisäministerinä EU-yhteistyö oli tiivistä. Venäjän hyökättyä Ukrainaan oli hieno huomata, kuinka nopeasti löytyi yhteinen tahto auttaa niin Ukrainasta pakenevia kuin tukea Ukrainaa sotilaallisesti ja siviilimateriaalein. EU:n tulee edelleen pysyä tiiviisti Ukrainan rinnalla.
Tapani työskennellä politiikassa on tehdä pitkäjänteisesti rakentavaa yhteistyötä yli puoluerajojen. Juuri tällaista toimintatapaa tarvitaan myös europarlamentissa. EU-päätöksenteossa ei ole jaossa pikavoittoja, mutta sitkeydellä ja asioihin perehtymällä siellä saa paljon aikaan. Elämäntilanteeni lasten aikuistuttua mahdollistaa minulle hyvin keskittymisen työhön Brysselissä. Edellisen kerran olin ehdolla eurovaaleissa vuonna 1999 – nyt aikuisena naisena neljännesvuosisata myöhemmin haluan hyödyntää kertynyttä poliittista kokemustani ja osaamistani asettumalla jälleen ehdolle kestävämmän Euroopan puolesta.