Itämeren ja muiden vesien suojelu on edennyt tällä hallituskaudella hyvin. Erityisen paljon toimia on tehty rehevöitymisestä pahasti kärsivän Saaristomeren valuma-alueella. Nyt olemme päättäneet ryhtyä uusiin toimiin, joilla saamme poistettua Saaristomeren valuma-alueen Itämeren niin sanottujen hot spottien, eli “pääsaastumisalueiden” joukosta vuoteen 2027 mennessä.
Maatalouden ilmastotyön potentiaali on valtava. Ruoantuotanto on tällä hetkellä suuri päästöjen lähde, mutta valitsemalla ilmastoviisaita käytäntöjä maanviljelyllä on mahdollisuus pienentää päästöjään ja lisätä hiilen sidontaa ilmakehästä. Moni viljelijä on jo ottanut käyttöönsä ilmastoystävällisempiä tuotantotapoja. Nyt on tärkeää saada ne vallitseviksi käytänteiksi, sillä on selvää, että maataloudessa päästöjä pitää vähentää siinä missä esimerkiksi liikenteessä ja energiantuotannossa.
VATTin tänään julkaisema asiantuntijaraportti suosittaa, että Suomessa otetaan käyttöön kaivosyhtiön voittoihin kohdistettu kaivosvero. Vihreät kannattavat kaivosveroa ja haluamme, että vero kohdistetaan myös kaivostoiminnan aiheuttamiin ympäristöhaittoihin. Päätös kaivosveron käyttöönotosta on tehtävä ensi syksyn budjettiriihessä.
Teimme hallituksessa historiallisen periaatepäätöksen laajoista ja monipuolisista luonnonsuojelutoimista. Aiomme suojella, ennallistaa, kunnostaa ja hoitaa kymmeniä tuhansia hehtaareja arvokkaita elinympäristöjä laajentamalla viime vuonna aloittamaamme menestyksekästä Helmi-elinympäristöohjelmaa vuoteen 2030 asti. Päätös asettaa suuntaviivoja koko vuosikymmenen luonnonsuojelutyölle. Tavoitteenamme on luonnon monimuotoisuuden heikkenemisen pysäyttäminen.
Luonnon monimuotoisuuden suojeluun on tällä hallituskaudella tartuttu toden teolla ja tulokset puhuvat puolestaan. Luonnonsuojelun ennätyskorkean rahoituksen ansiosta olemme suojelleet, ennallistaneet ja kunnostaneet Suomen luonnon helmiä. Pelkät suojelutoimet eivät kuitenkaan riitä. Luonto ja sen huomioiminen tulee ottaa osaksi kaikkea päätöksentekoa.
Hallitus on päättänyt fossiilittoman liikenteen tiekartasta, jossa linjataan marssijärjestys liikenteen päästöjen vähentämiseksi. Päätös on merkittävä askel kohti hiilineutraalia Suomea 2035. Liikenteen päästövähennyksissä sama ratkaisu ei sovi kaikkialle, joten käyttöön otetaan laaja joukko erilaisia toimia.
Saimaa on ollut pian 3 viikkoa ilman verkkokalastusrajoituksia, mikä on ollut todella iso uhka juuri syntyneille pienille ja kokemattomille kuuteille. Nyt asetus verkkokalastusrajoituksista on viimein astunut voimaan, mutta ei sellaisena kuin Vihreät olisivat toivoneet. Olemme hyvin pettyneitä siihen, että verkkokalastuskieltoa ei pidennetty heinäkuulle. On kuitenkin tärkeää, että asetus saatiin viimein voimaan. Ilman asetusta tilanne olisi vielä pahempi.
Hallitus teki kehysriihessä puoliväliarvion ilmastotoimien etenemistä. Suomen päästöt vähenevät nyt nopeammin kuin hiilineutraaliuspolku 2035 edellyttää ja hiilineutraaliuteen tarvittavien päästövähennyspäätösten määrä on lähes puolitettu. Kehysriihessä tehty päätös turpeen tukemisesta on pieni askel väärään suuntaan, mutta se ei tule vesittämään hiilineutraalin Suomen rakentamista.
Suomen luonnonsuojelun symbolin ja yhden maailman harvinaisimman hylkeen – saimaannorpan – tulevaisuus on uhattuna. Verkkokalastusta Saimaalla rajoittavan asetuksen voimassaoloaika päättyy tänään 14.4., mutta maa- ja metsätalousministeri ei ole tuonut uutta asetusta hallituksen päätettäväksi. Vihreiden kanta verkkokalastusrajoituksiin on sama kuin suomalaisten ja Saimaan alueen asukkaiden enemmistön: verkkokalastuskieltoa on pidennettävä heinäkuun loppuun. Uusi nykyistä tiukempi asetus on annettava viipymättä.
Päätimme tänään hallituksessa uudesta kiertotalouden edistämisohjelmasta. Päätöksellä suitsimme ympäristöongelmien juurisyytä: luonnonvarojen ylikulutusta.